Polven nivelkierukan osapoisto ei paranna potilaiden oireita tai toimintakykyä kymmenen vuoden seurannassa. Rappeutuneen polvikierukan siistiminen eli osapoisto on yksi yleisimmistä ortopedisista leikkauksista maailmassa. Vaikka toimenpiteiden määrä on Suomessa vähentynyt merkittävästi viime vuosina, kansainvälisesti leikkausta tehdään edelleen laajasti.

Kymmenen vuoden seurannassa nivelkierukan osapoisto ei lumekirurgiaan verrattuna parantanut potilaiden oireita tai toimintakykyä. Sen sijaan tulokset viittasivat päinvastaiseen: osapoiston läpikäyneillä potilailla havaittiin pitkäaikaisseurannassa enemmän oireita, heikompi toimintakyky, enemmän nivelrikon etenemistä sekä suurempi todennäköisyys myöhempiin polvileikkauksiin verrattuna lumekirurgiaan.

Helsingin yliopiston professori ja FIDELITY-tutkimuksen (Finnish Degenerative Meniscal Lesion Study) johtaja Teppo Järvinen korostaa tulosten laajempaa merkitystä.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että kyseessä voi olla esimerkki niin sanotusta medical reversal -ilmiöstä, jossa laajasti käytetty hoito osoittautuu tehottomaksi – ja mahdollisesti haitalliseksi.

– Leikkaus perustuu ajatukseen, että polven sisäpuolen kipu johtuu sisemmän nivelkierukan repeämästä, joka voidaan hoitaa kirurgisesti. Tällainen biologiseen uskottavuuteen perustuva päättely on lääketieteessä yleinen, mutta se ei tässä tapauksessa kestä kriittistä tarkastelua. Nyky-ymmärryksen valossa eri nivelten, kuten tässä polvinivelen, kipuilu liittyy iän mukanaan tuomaan rappeumaan, kertoo FIDELITY-tutkimuksen toinen päätutkija, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen tiedotteessa.

Viime vuosina julkaistut rekisteri- ja väestötutkimukset ovat herättäneet huolta kierukan osapoistoleikkauksen mahdollisista haitoista. Niiden perusteella kierukan osapoistoon on liitetty kohonnut tekonivelleikkauksen riski sekä mahdollisesti suurempi komplikaatioriski tekonivelleikkauksen jälkeen. Tämän tyyppisten tutkimusten näyttö on kuitenkin luonteeltaan epäsuoraa, eikä niillä pystytä osoittamaan syy-seuraussuhteita.

– Useat satunnaistetut tutkimukset ovat jo aiemmin osoittaneet, ettei kierukan osapoisto ole parantanut potilaiden oireita lyhyellä (1–2 vuotta) eikä keskipitkällä (5 vuotta) aikavälillä. Tästä huolimatta toimenpide on säilynyt laajassa käytössä monissa maissa, sanoo väitöskirjatutkija, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Roope Kalske.

– Monet riippumattomat hoitosuositusorganisaatiot ovat jo lähes kymmenen vuoden ajan suositelleet, että toimenpiteestä tulisi luopua. Silti esimerkiksi Amerikan ortopediyhdistys on pitänyt leikkausta edelleen perusteltuna. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten vaikeaa tehottomista hoidoista on luopua, Järvinen summaa.

Suomalainen FIDELITY-tutkimus on ainutlaatuinen sekä asetelmansa eli lumekirurgia-kontrollin että kymmenen vuotta kestäneen potilasseurannan vuoksi. Tutkimuksessa rappeumaperäistä kierukkarepeämää sairastavat potilaat satunnaistettiin kierukan osapoistoon tai lumekirurgiaan.

– Viidessä sairaalassa läpiviety tutkimus on esimerkki paitsi sujuvasta monikeskusyhteistyöstä, myös tutkimuspotilaiden sitoutumisesta kiinnostavaan hankkeeseen. Alkuperäisestä 146 osallistujasta yli 90 prosenttia otti osaa tutkimuksen viimeiseen vaiheeseen, kertoo hanketta koordinoinut Pirjo Toivonen.

FICEBO-tutkimusryhmä (Finnish Centre for Evidence-Based Orthopaedics) toimii Helsingin yliopistossa ja HUSissa. Ryhmä on kansainvälisesti tunnettu kirurgisen tutkimuksen ja näyttöön perustuvan lääketieteen edelläkävijä Suomessa.

FIDELITY-tutkimushanke (Finnish Degenerative Meniscal Lesion Study) on osa FICEBO-tutkimusryhmän laajempaa työtä kirurgisten hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat, Tampereen Hatanpään sairaala, Jyväskylän keskussairaala ja THL.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)