Kotitalouksien talletuksista aiempaa suurempi osa oli määräaikaistalletuksia maaliskuussa. Pankit maksavat määräaikaistalletuksille korkeampaa korkoa kuin tavallisille käyttötileille. Yli puolet kotitalouksien uusista määräaikaistalletuksista tehtiin 3–12 kuukauden ajaksi.

Suomalaiset kotitaloudet tekivät maaliskuussa uusia määräaikaisia talletussopimuksia 1,5 miljardin euron edestä, mikä on noin 248 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusissa sopimuksissa keskikorko oli 2,39 prosenttia. Uusien sopimusten keskikorko laski alle 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2025 maaliskuusta.

Uusista määräaikaisista talletussopimuksista 91 prosenttia tehtiin alle vuoden ajaksi maaliskuussa. Kaikista uusista sopimuksista yli puolet sovittiin 3–12 kuukauden ajaksi ja 19 prosenttia 1–3 kuukauden ajaksi. Lyhyempien eli alle kuukauden mittaisten sopimusten osuus oli 12 prosenttia maaliskuussa. Vain yhdeksän prosenttia sopimuksista oli yli vuoden mittaisia. Näissä uusissa sopimuksissa lyhyempiaikaisille talletuksille maksettiin keskimäärin pienempää korkoa kuin pidempiaikaisille talletuksille. Esimerkiksi 3–12 kuukauden mittaisten sopimusten keskikorko oli 2,61 prosenttia ja lyhyimpien, alle kuukauden mittaisten sopimusten 1,64 prosenttia.

Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun lopussa 115,9 miljardia euroa ja talletusten keskikorko 0,80 prosenttia. Kannasta yön yli -talletuksia oli 70,3 miljardia euroa. Kotitalouksien määräaikaistalletusten kanta oli maaliskuussa 16,3 miljardia euroa, mikä on 1,4 miljardia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Määräaikaistalletusten osuus kaikista kotitalouksien talletuksista oli 14,1 prosenttia, kun vielä vuosi sitten osuus oli 13,3 prosenttia. Määräaikaistalletuksille on maksettu viime vuosina korkeampaa korkoa kuin käyttötileille, kun markkinakorot ovat nousseet. Määräaikaistalletusten kannan keskikorko oli maaliskuussa 1,96 prosenttia, joka on 1,59 prosenttiyksikköä korkeampi kuin käyttötilien talletusten keskikorko.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa uusia asuntolainoja 1,2 miljardia euron edestä, mikä on saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 120 miljoonaa euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko nousi helmikuusta ja oli 3,03 prosenttia maaliskuussa. Asuntolainakanta oli maaliskuun lopussa 105,4 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,1 prosenttia. Sijoitusasuntolainoja oli 9,1 miljardia euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 17,3 miljardia euroa ja muita lainoja 17,8 miljardia euroa.

Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja maaliskuussa 2,2 miljardin euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 500 miljoonaa euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi helmikuusta ja oli 3,87 prosenttia. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli maaliskuun lopussa 109,0 miljardia euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 46,0 miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)