Kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa (ps.) jätti viime vuoden maaliskuussa ensimmäisen kerran lakialoitteen, joka koski verkkopankkitunnusten myöntämistä myös niille kansalaisille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Elomaa on tehnyt sen jälkeen kaksi kirjallista kysymystä, joissa käsitellään sähköistä tunnistautumista peruspalvelujen ja kansalaisoikeuksien näkökulmista sekä sähköisen tunnistautumisen maksullisuutta.

Elomaa jätti keskiviikkona toisen lakialoitteensa asiasta. Aloitteen perusajatus on sama kuin viime vuoden lakialoitteessa: maksuhäiriömerkintä ei saisi olla este verkkopankkitunnusten myöntämiselle.

Elomaa perustelee aloitteita kansalaisten yhdenvertaisuudella ja oikeudenmukaisuudella.

- Verkkopankkipalveluita tarvitaan nykyisin lukuisten eri palvelujen ja verkkokauppojen käyttöön. Verkkopankkitunnusten merkityksen voidaan yleisesti todeta kasvaneen tuntuvasti 2000-luvulla. On väärin ettei maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö voi käyttää kätevästi kotikoneella verkkopankkipalveluita edes perustoimintoihin kuten esimerkiksi laskujen maksuun, sanoo Elomaa.

Verkkopankkipalvelun ja sähköisen tunnistautumisen merkitys korostuu Elomaan mielestä erityisesti pankki- ja virastoverkoston harventuessa kun fyysisen asioinnin mahdollisuudet heikkenevät.

- Pankin kassalla asiointi on nykyisin todella kallista lystiä, Elomaa muistuttaa.

Elomaan arvion mukaan liikuntarajoitteisten kansalaisten asema heikkenee palveluiden valuessa yhä kauemmaksi kotipaikasta. Pankkiala ei katso verkkopankkipalvelun kuuluvan kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin. Tähän olisi Elomaan mielestä aika tulla muutos.

- Pankin näkökulmasta verkkopankkipalvelujen myöntäminen maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei sisällä merkittävää riskiä, koska kyse ei ole luotonannosta.

Verkkopankkitunnistautuminen ei ole ainoa olemassa oleva sähköisen tunnistautumisen väline. Julkishallinnon palveluihin voi tunnistautua verkkopankkitunnusten lisäksi kansalaisvarmenteella (HST-kortti) ja mobiilivarmenteella.

Mobiilivarmenteen saatavuus on kiinni teleoperaattoreista. Ne voivat pankkien tavoin liiketoiminta- tai asiakkuussuhdeperustein päättää keille ne tarjoavat palveluitaan. HST-kortin varjopuolena on maksullisuus. Järjestelmän toimivuus on saanut osakseen kritiikkiä.

- Tiettyjen peruspalvelujen käytön sujuvuus tulee taata kaikille kansalaisille tasapuolisuuden nimissä, Elomaa toteaa.

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet viime vuosina. Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriörekisterissä on jo yli 360 000 suomalaista. Ongelma koskettaa laajaa ihmisjoukkoa.

- Maksuhäiriömerkintä tekee tällä hetkellä ihmisen elämästä todella vaikeaa, valittelee Elomaa.

Verkkopankkitunnusten lisäksi myös kotivakuutuksen saaminen saattaa vaikeutua merkittävästi maksuhäiriön seurauksena ja asunnon vuokraaminen hankaloituu. Elomaan mielestään nykyinen lainsäädäntö kohtelee maksuhäiriömerkinnän saaneita liian kovalla kädellä. Hän toivoo lainsäädännön muuttuvan inhimillisempään suuntaan.