Suomalaisten kuluttajien luottamus oman talouden hallintaan on vahvistunut, mutta taloudellinen eriarvoisuus kasvaa, paljastaa luotonhallintayhtiö Intrumin tuore Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti. Kuluttajista 70 prosenttia maksaa nyt laskunsa ajallaan, mikä on suurin osuus vuoden 2019 jälkeen. Kolikon kääntöpuolena maksun myöhästyminen on aiempaa suuremmalla osalla toistuvaa ja syynä on yhä useammalla rahan puute. Vuotta aiemmin maksun viivästyminen oli yleisemmin satunnainen unohdus.

Intrumin uusin Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti kertoo kuluttajien taloustilanteen kohenemisesta. Yhä useampi maksaa laskunsa ajallaan sekä luottaa kykyynsä selviytyä perheen elättämisestä ja suhtautuu tulevaisuudennäkymiin aiempaa luottavaisemmin. Vapaa-ajan kulutus on myös kasvussa ja huomattavasti aiempaa useampi vastaaja arvioi pystyvänsä käyttämään rahaa sosiaaliseen elämään, lomiin ja elämyksiin. Näistä positiivisista signaaleista huolimatta Suomen kuluttajien tilanteen koheneminen on reilusti jäljessä, kun tuloksia verrataan koko Eurooppaan. Lisäksi maksuvaikeuksien syyt ovat aiempaa huolestuttavampia niillä, jotka eivät kykene selviytymään laskujen maksusta. Suomalaiset suhtautuvat silti tulevaisuudennäkymiin jopa toiveikkaammin kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Suomessa laskunsa ajallaan maksavien kuluttajien osuus on noussut 70 prosenttiin, mikä on merkittävä muutos 52 prosentista vuonna 2019, jolloin tutkimme asiaa ensimmäisen kerran. Suomi on silti hiukan jäljessä muuta Eurooppaa, jossa luku on 76 prosenttia. Kuluttajien luottamus mahdollisuuksiinsa elättää perheensä on noussut 50 prosentista 58 prosenttiin, mikä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin 71 prosenttia Euroopassa keskimäärin (63 prosenttia vuonna 2024). Työhön liittyvistä kuluista arveli selviytyvänsä hyvin 59 prosenttia suomalaisvastaajista, kun taas Euroopassa keskimäärin 73 prosenttia vastasi näin (61 prosenttia vuonna 2024).

Kuluttajat suhtautuvat aiempaa luottavaisemmin taloudellisiin tulevaisuudennäkymiinsä. Vuonna 2023 vastaajista 64 prosenttia uskoi, että heidän olisi vaikea vaurastua elämänsä aikana riippumatta siitä, kuinka kovasti työskentelisivät ja säästäisivät. Vuonna 2024 vastaajista 55 prosenttia uskoi näin ja vuonna 2025 enää 42 prosenttia. Suomalaiskuluttajat ovat jopa hieman optimistisempia kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Kuluttajien taloudellisen luottamuksen vahvistumisesta huolimatta eriarvoisuus näyttää olevan kasvamassa. Vaikka yhä useampi maksaa laskunsa ajallaan, aiempaa suurempi osa myöhässä maksaneista kertoi syyksi rahan puutteen. Yhden tai useamman laskun myöhässä maksaneista 53 prosenttia kertoi, että heillä ei ollut varaa maksaa laskua, kun vuotta aiemmin vain 37 prosenttia kertoi maksun viivästymisen syyksi rahan puutteen. Tämä oli yleisintä X-sukupolven vastaajilla, joista peräti 63 prosenttia kertoi, että maksoivat yhden tai useamman laskun myöhässä, koska heillä ei ollut varaa maksaa.

Intrumin raportista ilmenee, että laskujen myöhässä maksaminen on nyt aiempaa useammin toistuvaa ja syynä on rahanpuute, kun vuonna 2024 maksun myöhästyminen oli yleisimmin kertaluonteista ja johtui unohduksesta.

Myöhässä maksaminen oli myös aiempaa suuremmalla osalla vastaajista toistuvaa. Kuluttajista, jotka eivät ollee maksaneet kaikkia laskujaan ajoissa, lähes puolet (48 prosenttia) kertoi maksavansa myöhässä toistuvasti, kun vuonna 2024 luku oli 27 prosenttia. Toistuvuus oli yleisintä Z-sukupolven vastaajilla, joista 68 prosenttia kertoi maksavansa laskunsa myöhässä toistuvasti, kun vuotta aiemmin yhtä moni kertoi syyksi unohduksen. Monella kuluttajalla viime vuosien korkeat elinkustannukset ovatkin rasittaneet taloutta siinä määrin, että he eivät usko taloutensa toipuvan ennalleen. Lähes puolet (47 prosenttia) suomalaisvastaajista kertoo korkeiden elinkustannusten aiheuttaneen haittaa taloudelleen pysyvästi.

– Viime vuosien korko- ja inflaatiopiikit tuntuvat edelleen monen kotitalouden arjessa. Hintojen nousun taittuminen ei näy tasaisesti kaikille kuluttajille, sillä pienituloisten taloudessa huomattava osa käyttövaroista kuluu välttämättömiin menoihin ja hyödykkeisiin, joissa hinnat eivät ole välttämättä laskeneet odotetusti tai ovat jopa nousseet. Tähän viittaa myös se, että perintään siirtyy aiempaa pienempiä summia, vaikka perintätapauksien määrissä voidaan havaita pientä laskua, Intrumin perintäpalvelujen päällikkö Reetta Lehessaari sanoo tiedotteessa.

Vaikka hieman aiempaa harvempi arvioi työttömyyden edelleen kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana, näin uskoo silti edelleen 53 prosenttia suomalaisista. Niin ikään yli puolet (56 prosenttia) säästää siltä varalta, että menettäisi työpaikkansa tai säännölliset tulonsa. Lähes yhtä moni (52 prosenttia) suomalaiskuluttajista suhtautuu edelleen varovaisesti taloudellisten riskien ottamiseen, kuten esimerkiksi työpaikan vaihtoon tai yrityksen perustamiseen.

– Säästäminen on ilman muuta hyvä asia ja se vahvistaa kykyä selviytyä odottamattomista kuluista, mutta talouden kasvun kannalta on huolestuttavaa, jos taustalla on pelko työttömyydestä. Kasvun vauhdittamiseksi tarvittaisiin nyt uskallusta ja tietenkin myös taloudellinen kyvykkyys tehdä hankintoja, perustaa yrityksiä ja edistää omia mahdollisuuksia kasvattaa tuloja, Lehessaari toteaa.

Eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti on luotonhallintayhtiö Intrumin vuosittain julkaisema katsaus kuluttajien maksamisesta ja talouden hallinnasta. Raportti perustuu 20 Euroopan maassa toteutettuun kyselytutkimukseen, jossa yli 20 000 kuluttajaa, mukaan lukien 1 000 osallistujaa Suomesta, vastasi kysymyksiin taloudellisesta tilanteestaan. Financial Times Longitude toteutti kyselyn heinä–elokuussa. Tämän vuoden raportissa on mukana uusi rahanhallintaindeksi, jonka avulla voidaan entistä paremmin kartoittaa kuluttajien taloudellista vakautta edistäviä tapoja ja käyttäytymismalleja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)