Sijoitusmarkkinoiden ja erityisesti osakkeiden hyvä vire jatkui loppukesän aikana, mikä kerrytti kasvua työeläkevaroihin. Varat kasvoivat vuoden kolmannen neljänneksen aikana yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli syyskuun lopussa 279 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Työeläkevakuuttajien sijoitusomaisuuden jakautuminen eri sijoituslajeihin syyskuun lopussa.

– Vaikka kuluvaa vuotta ovat leimanneet geo- ja kauppapoliittiset jännitteet, sijoitusmarkkinat ovat kehittyneet yllättävän vahvasti. Työeläkevarojen nimellistuotto oli tammi-syyskuussa 4,4 prosenttia ja reaalituotto, joka huomioi inflaation kokonaistuottoa vähentävänä, puolestaan 4,0 prosenttia, kertoo Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen tiedotteessa.

Julkisuudessa on pitkin kuluvaa vuotta keskusteltu työeläkevarojen sijoittamisesta kotimaisiin kasvuyrityksiin.

– Työeläkevaroja on pitkään sijoitettu suomalaisiin kasvuyrityksiin, ja näin tehdään varmasti myös tulevaisuudessa. Sijoittamisen lähtökohtana on kuitenkin tuottojen ja riskien väliseen suhteeseen perustuva harkinta sijoituskohteiden valinnassa, painottaa Mäkinen.

Syyskuun lopussa työeläkevaroista oli sijoitettu Suomeen 19 prosenttia, joka tarkoittaa 54 miljardia euroa. Kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna, Suomi-sijoitusten euromääräinen osuus kasvoi 2 miljardilla suhteellisen osuuden pysyessä samana.

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän valmistelemaa luonnosta hallituksen esitykseksi eläkeuudistusta koskien odotetaan lausuntokierrokselle joulukuun alussa. Eläkeuudistuksen myötä yksityisalojen työeläkevakuuttajille sallitaan enemmän riskinottoa sijoitustoiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta ja hillitä työeläkemaksujen nousupainetta tulevaisuudessa.

– Uudistuksen myötä eläkevaroja sijoitetaan entistä enemmän osakkeisiin, jotka ovat historiallisesti tuottaneet muita sijoituskohteita paremmin. Sijoitustuottojen vaihtelu voi myös lisääntyä, mutta pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat, sillä eläkevakuuttajien sijoitushorisontti on pitkä. Esimerkiksi viiden vuoden markkinalasku ei vielä horjuta järjestelmää pitkällä aikavälillä, Mäkinen toteaa.

Uudistusta on julkisuudessa arvosteltu siitä, että siinä ei olisi varauduttu riittävästi sijoitusriskeihin. Työeläkevakuuttajien riskienhallinta on kuitenkin tarkasti säädelty – sekä ennen uudistusta että sen jälkeen. Sääntelyn tarkoitus on suojata eläkevarat ja -etuudet.

– Lain mukaan työeläkevakuuttajilla tulee olla riittävä riskienhallintajärjestelmä, joka kattaa riskien tunnistamisen, mittaamisen, seurannan, valvonnan ja raportoinnin. Yksityisalojen työeläkevakuuttajia koskeva vakavaraisuussääntely määrittelee sallitun riskitason, jotta vakuuttaja pystyy hoitamaan velvoitteensa myös riskien toteutuessa. Finanssivalvonta myös seuraa työeläkevakuuttajien vakavaraisuutta ja sijoitustoimintaa säännöllisesti, Mäkinen kuvaa.

Riskinoton lisäämisen ohella toinen keskeinen osa eläkeuudistusta on rahastoinnin lisääminen. Kun vanhuuseläkerahastoja kasvatetaan, suurempi osa tulevista eläkemenoista voidaan kattaa rahastoista ja niiden tuotoista.

– Tämä vähentää painetta korottaa palkoista kerättäviä työeläkemaksuja tulevaisuudessa, mikä on erityisen tärkeää nuorille sukupolville. Suuremmat rahastot auttavat myös kestämään huonoja sijoitusvuosia paremmin, huomauttaa Mäkinen.

Työeläkevakuuttajien sijoitettavissa olevien työeläkevarojen määrä syyskuun lopussa oli yhteensä 279 miljardia euroa. Varat kasvoivat vuoden kolmannella neljänneksellä seitsemällä miljardilla.

Varojen tuotto tammi-syyskuulta oli nimellisesti 4,4 prosenttia. Inflaation huomioiva reaalituotto oli 4,0 prosenttia. Pidemmän aikavälin reaalituotto vuodesta 1997 alkaen oli myös 4,0 prosenttia.

Sijoituslajikohtaiset nimellis- ja reaalituotot tammi–syyskuulta:

osake- ja osaketyyppiset sijoitukset nimellisesti 6,1 prosenttia, reaalisesti 5,7 prosenttia

korkosijoitukset nimellisesti 2,7 prosenttia, reaalisesti 2,3 prosenttia

kiinteistösijoitukset nimellisesti 1,5 prosenttia, reaalisesti 1,1 prosenttia

vaihtoehtoiset sijoitukset nimellisesti 2,3 prosenttia, reaalisesti 1,9 prosenttia.

Varojen omaisuuslajikohtainen jakauma ei muuttunut merkittävästi vuosineljänneksen aikana.

Maantieteellisessä jakaumassa euroalueen ulkopuolisten sijoitusten osuus kasvoi 2,6 prosenttiyksiköllä (12 mrd), kun taas muun euroalueen sijoitusten osuus väheni 2,4 prosenttiyksikköä (-6 mrd). Suomi-sijoitusten suhteellinen osuus pysyi samana, joskin sijoitukset kasvoivat kahdella miljardilla.

Telan kokoamat tiedot työeläkevaroista sisältävät työeläkeyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston hallinnoimat eläkevarat. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Telan tilastoimat eläkevarat eivät sisällä työeläkevakuuttajien taseeseen kirjattuja muita saamisia ja velkoja tai aineellisia hyödykkeitä. Mainitut työeläkevarat tarkoittavat sijoitettavissa olevia varoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)