Tekoälyviikko toi viime viikolla Turkuun alan huiput ympäri maailmaa. Turussa niin kaupunki, pk-yritykset kuin korkeakoulut panostavat tekoälyosaamiseen.

– Meillä on Turussa vahvaa tutkimusta, teknologiaa ja rohkeita ideoita. Suomalaisen sinnikkyyden ympärille on hyvä rakentaa tekoälyn saralla vahvasti ratkaisuja yritysten tarpeisiin, kasvuun ja kilpailukykyyn, toteaa Business Turun toimitusjohtaja Minna Arve Ai Summitin sivutapahtumassa Ai Turuussa.

Myös turkulainen tekoälyguru ja tutkija sekä yksi Silo Ai:n perustajista, Peter Sarlin, vieraili Ai Turuus -tapahtumassa ennen kuin riensi Turkuun tuomaansa Ai Summittiin, minne kokoontui jopa noin 3 000 tekoälyvisionääriä.

Sarlin on mukana rakentamassa eurooppalaista tekoälyn ekosysteemiä, ja hän pitää tärkeänä, että Suomi pysyy mukana tekoälyn kehityksessä.

– Tekoälyssä on ollut mahdollisuuksia jo pitkään, ja jo nyt nähdään miten se on osana arjessa käyttämiämme tuotteita. Tekoälyn käyttöönotto on todella iso mahdollisuus monelle yrityksille tehostamassa toimintoja sekä osana tuotekehitystä, Sarlin tiivistää.

Turun kaupungin ja Business Turun järjestämä Ai Turuus otti esille myös Turun kaupungin roolin tekoälyn suhteen. Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palanderin mukaan tekoälyn ympärillä on vielä paljon väärinymmärrystä, ja hänen mukaansa kaupungin rooli on avata tekoälyn merkitystä kaupunkilaisille.

– Haluamme tuoda esille kaupungin osalta sitä, miten iso tämä murros on. Joku vertaa, että tämä on sama asia kuin internet-kupla, mutta tämä on kuitenkin aivan eri juttu. Jos emme ymmärrä tekoälyn merkitystä yksilön, kaupungin tai yrityksen tasolla, niin sitten jää pahasti jälkeen kehityksestä, toteaa Palander.

Palanderin alaisuudessa ovat esimerkiksi kaupungin työllisyyspalvelut, ja hän uskoo tekoälyn nopeuttavan tulevaisuudessa palveluja, sillä tekoäly nopeuttaa tuottavuutta.

– Usein ihmettelen, että miten jonkun asemakaavan toteutus kestää vuosikausia, kun tekoälyn avulla sen saisi valmiiksi ehkä kuukausissa. Suunnitteilla on myös muun muassa tekoälyn avulla ohjautuvia liikennevaloja sekä reaaliaikaisesti toteuttavaa rakennuslupaa.

Palander uskoo tekoälyn mahdollistavan kaupungin työntekijöiltä tulevaisuudessa enemmän aikaa ihmisten kasvotusten kohtaamiseen sekä kehitystehtäviin.

– Yksilön kannalta ymmärtää, että osalla on huoli oman työn roolista tulevaisuudessa. Jos taas asiaa miettii kaupungin perspektiivistä, niin tekoäly vapauttaa parhaimmillaan paljon aikaa vieviltä rutiinitehtäviltä. Esimerkiksi Varissuolla työttömyystilanne on tällä hetkellä 30 prosenttia, ja meidän pitäisi pystyä vapauttamaan työntekijöiltä aikaa jalkautua sinne ratkomaan tilannetta kasvotusten kentälle.

Palander kertoo, että parhaillaan esimerkiksi työllisyyspalveluiden rutiinitehtävien automatisointi on käynnissä tehtävä kerrallaan.

– Sitten taas yrityspalveluissa haluamme ymmärtää paremmin meidän elinkeinoelämän rakenteen, mitä yritykset tarkalleen tekevät, ja mitä ne tarvitsevat. Kaupunki tulee vastaan yritysten tarpeissa kehittää tekoälymahdollisuuksia.

Tekoälyn perusteita voi opiskella myös avoimen yliopiston kautta. Turun yliopiston yritysasiamies Antti Nuutinen kertoo, että Turun yliopiston Tekoälyakatemia kokoaa yhteen yliopiston tekoälyyn liittyvää koulutusta ja tutkimusta ja tekee yhteistyötä muiden Turun korkeakoulujen kanssa.

– Yhteisessä Tekoäly haltuun -kokonaisuudessa Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu tarjoavat tekoälyopintoja jatkuvan oppimisen periaatteella. Tekoälyakatemia tarjoaa 25 opintopisteen monitieteisen opintokokonaisuuden sivuaineeksi, ja lisäksi kuka tahansa voi opiskella kursseja avoimen yliopiston kautta, Nuutinen sanoo.

Marianne Rovio