Suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista uskoo terveydenhuollon heikkenevän tulevaisuudessa entisestään; viidennes jopa merkittävästi. Jotta suomalaisten luottamus terveydenhuollon tulevaisuuteen voidaan palauttaa, on rajalliset resurssit kohdennettava kaikkien toimijoiden yhteistyössä tarkoituksenmukaisesti.

Taloustutkimuksen tammikuussa toteuttaman Terveyspalvelut Suomessa 2026 -selvityksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen terveydenhuolto heikkenee seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastaajista 22 prosenttia uskoo sen heikkenevän merkittävästi. Erityisesti heikkenemistä nähdään julkisessa terveydenhuollossa.

– Terveydenhuollon tila ja tulevaisuus Suomessa puhututtavat, mikä on ilmeistä, sillä se on meidän kaikkien yhteinen asia. Pidämme luottamuksen murentumista huolestuttavana ja uskomme sen kertovan muun muassa siitä, että kehitystyössä terveydenhuoltoa joudutaan katsomaan liian usein järjestelmän, ei yksilön, näkökulmasta. Varmaa on, että luottamuksen palauttamiseen tarvitaan kaikkien terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä, Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi sanoo tiedotteessa.

Terveyspalvelut Suomessa 2026 -selvityksen mukaan neljännes suomalaisista luottaa hoitoon pääsyyn ja viidennes siihen, että julkisissa terveyspalveluissa vastaanottoajan saa riittävän nopeasti. Tärkeimpinä terveydenhuollon kehityskohteina nähdään hoitoon pääsyn nopeuttaminen sekä julkisten palvelujen parempi saatavuus.

Vastaajista 79 prosentin mielestä avun saaminen vaatii oma-aloitteisuutta ja sinnikkyyttä, ja 30 prosenttia kokee, ettei ole saanut apua silloin, kun on sitä tarvinnut julkisessa terveydenhuollossa. Hieman alle puolet kokee tulleensa kuulluksi.

– Erityisen huolestuttavaa on se, että avun saamisen koetaan vaativan sinnikkyyttä. Terveydenhuollon pitäisi toimia päinvastoin: tunnistaa riskit ajoissa, ohjata hoitoon sujuvasti ja varmistaa, että ihminen tulee kuulluksi silloin, kun tarve on, Riihijärvi sanoo.

– Reaktiivisesta ja suoriteperusteisesta hoidosta on viimeistään nyt siirryttävä ennakoivaan ja vaikuttavuusperusteiseen terveydenhuoltoon. Se tarkoittaa hoitoon pääsyn nopeuttamista silloin, kun on tarve, mutta myös parempaa resurssien kohdentamista.

Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen mukaan luottamus terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen on korkealla. Vastaajista 77 prosenttia luottaa henkilöstön ammattitaitoon yksityisessä ja 72 prosenttia julkisessa terveydenhuollossa.

– Luottamus alan ammattilaisiin on vahva, mutta itse järjestelmään heikko. Suurimmat haasteet ovat järjestelmän rakenteissa ja hoitoon pääsyssä. Kun hoitoon on päästy, asiakaskohtaamisiin ja ammattilaisten toimintaan ollaan tyytyväisiä. Tämä vahvistaa sitä, että meillä on Suomessa maailman parhaat ammattilaiset. Kaikkien toimijoiden tulisi huolehtia siitä, että heille tarjotaan jatkossakin mahdollisuus tehdä työnsä jokaisen potilaan tarpeet huomioiden, Riihijärvi toteaa.

Taloustutkimus toteutti Terveyspalvelut Suomessa 2026 -selvityksen internetpaneelissa tammikuussa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 183 vähintään 18-vuotiasta suomalaista 21.–26. tammikuuta. Tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten näkemyksiä terveyspalveluista ja hoitoon pääsystä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)