Suomen kuluvan vuoden suhdannenäkymä on hieman viime vuotta parempi ja näin ollen myös rakentamisella on edellytyksiä kääntyä pieneen kasvuun. Rakentamisen käänne tulee kuitenkin olemaan tahmea. Asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi tänä vuonna. Väestönkasvu ei enää kasvata asuntojen kysyntää yhtä paljon kuin aikaisemmin ja monissa kunnissa on rakennettu asuntoja yli kysynnän. Valtion tukemien asuntojen asukkaista merkittävä osa on keski- ja suurituloisia.

Asuinrakentamisen käänne tulee olemaan varovainen ja alkuvuoden asuinrakentamiseen ei lupailla kasvua. Rakentamisen tuotannon arvon ennakoidaan kääntyvän noin 3–7 prosentin kasvuun tänä vuonna. Rakli arvioi, että asuntojen aloitusmäärä jää 15 000–17 000 asuntoon vuonna 2026.

Toimitilarakentamisen kuluvan vuoden ennuste on huomattavasti asuinrakentamista valoisampi. Toimitilojen rakennusluvissa nähdään selvää kasvua ja aloituksilla on edellytyksiä kasvaa nykyistä nopeammin. Datakeskusinvestoinnit vauhdittavat toimitilarakentamista kuluvana vuonna.

– Suomen talouden kuluvan vuoden talouskasvu vaikuttaa keskeisesti rakentamisen ennusteeseen. Erityisesti asuinrakentamisen kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Asuntojen liikatarjonta, korkeat rakennuskustannukset ja asuntohintojen alamäki jarruttavat uudisrakennushankkeiden käynnistymistä ainakin vuoden alkupuoliskon aikana. Sen sijaan toimitilarakentamisen ennuste on huomattavasti valoisampi, toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi tiedotteessa.

Rakli tarkasteli suhdannekatsauksessa 15 suurimman kunnan asuntotuotannon ja -kysynnän tasapainoisuutta. Nollakorkoaikana moneen suureen kuntaan valmistui asuntoja huomattavasti yli asuntojen kysynnän ja ylimääräinen tarjonta ei ole vieläkään purkautunut markkinasta.

Viimeisen 15 vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun on valmistunut liikaa asuntoja suhteessa kysyntään. Monessa suuressa kunnassa väestönkasvu hidastui vuonna 2025 ja samalla väestönkasvu ei enää kasvata asuntokuntien määrää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Poriin ja Kouvolaan on valmistunut prosentuaalisesti eniten ylimääräisiä asuntoja suhteessa asuntojen kysyntään viimeisen 15 vuoden aikana.

Vapaarahoitteisen asuinrakentamisen huippuvuosina myös valtion tukemien asuntojen aloitukset olivat erityisen korkealla. Valtion tukemia asuntoja on määrällisesti valmistunut eniten pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Tampereelle, Turkuun ja Kuopioon vuosina 2015–24.

Viime vuonna julkaistun selvityksen perusteella valtion tukemissa asunnoissa asuvista asuntokunnista lähes puolet oli keski- ja suurituloisia vuonna 2022. Oulussa, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa valtion tukemien asuntojen asuntokuntien keskimääräiset tulot olivat suuremmat kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)