Talven aikana lumi kuormittaa omakotitaloa monin tavoin. Pakkaskuukausien aikaan moni kantaa huolta siitä, kestääkö katto lumikuorman. Talolle todellisempi riski syntyy keväämmällä lumien sulaessa, jos sulamisvedet päätyvät kattorakenteisiin tai sokkelin viereen.

Nykyiset kattorakenteet mitoitetaan kestämään alueelliset lumikuormat. Sen sijaan ongelmia syntyy usein keväällä, jos katossa on vuotopaikkoja, rännit eivät toimi tai talon seinustalle on kinostunut lunta. Siksi lumien pudottamista tärkeämpää on huolehtia, että sulamisvedet ohjautuvat katolla ja pihamaalla oikein.

– Talvella omakotiomistajan tärkein työväline ovat lumiesteet, ei lapio. Lumiesteiden avulla lumi sulaa katolla, jolloin sulamisvedet ohjautuvat ränneihin ja edelleen sadevesijärjestelmään. Näin kosteus ei päädy sokkelin viereen rasittamaan alapohjarakenteita, kertoo Vesivekin liiketoimintapäällikkö Okko Partanen tiedotteessa.

Jos katolta pudonneet lumet sulavat sokkelin vieressä, se voi tarkoittaa noin 20 000 litran ylimääräistä kosteusrasitusta kivijalalle. Jos salaojitus ja kivijalan kosteussulku eivät ole kunnossa, tällä vesimäärällä on suora reitti kodin rakenteisiin.

Keskikokoisen omakotitalon katolta kulkee vuoden aikana ränneihin yli 100 000 litraa sade- ja sulamisvesiä, joten veden oikea ohjaaminen on ratkaisevaa rakennuksen pitkäaikaisen kunnon kannalta. Jos tämä vesimäärä pääsee kiinteistön rakenteisiin, vaurioita syntyy väistämättä jossain vaiheessa.

– Omakotiasukkaan olisi hyvä tehdä talven jälkeen talon kuntotarkastus ja seurata tarkasti, mihin sulamisvedet kulkeutuvat. Ohjautuvatko vedet varmasti ränneihin ja pois talon vierestä vai jäävätkö ne rasittamaan sokkelia? Pysyykö pihamaa pitkään märkänä? Lumien sulaessa mahdolliset puutteet veden ohjautumisessa paljastuvat nopeasti. Puutteet on järkevä korjata ajoissa ennen kuin pienistä havainnoista kasvaa isompia vaurioita, Partanen muistuttaa.

Katolla tulisi olla oikein mitoitetut ja asennetut lumiesteet, jotta ne suojaavat taloa ja ihmisiä. Lyhyet lumiestepätkät pelkän ulko-oven kohdalla eivät riitä, sillä lumet pääsevät putoamaan esteen sivuilta alas. Lumen jäätyessä lauttamaiseksi massaksi lyhyeen lumiesteeseen kohdistuu liikaa rasitusta, jolloin se jossain vaiheessa pettää kokonaan. Lisäksi lyhyet pätkälumiesteet kuormittavat katon muita rakenteita epätasaisesti.

Siksi lumieste suositellaan asennettavaksi koko lappeen mitalle. Pitkille lappeille lumiesteitä tulisi olla tarvittaessa useammassa rivissä. Näin vältetään paitsi perustusten kastuminen myös vahingot, jotka putoava lumi saattaa aiheuttaa ihmisille ja omaisuudelle.

Vaikka peruslumikuorma ei täyttyisi, lumenpudotusta kannattaa harkita, jos lumiesteet eivät ole kunnossa tai muutoin on vaara, että putoava lumi aiheuttaa vahinkoa, jos lunta on kinostunut esimerkiksi jiirien kohdalle tai toiselle lappeelle poikkeuksellisen runsaasti, mikä kuormittaa kattoa epätasaisesti, jos lämpövuodot muodostavat räystäille jääpuikkoja ja suuren jääpadon, mikä voi aiheuttaa vuotoriskin tai pudotessaan rikkoa kattorakenteita.

Isojen hallien ja maneesien katoilta lumi kannattaa keventää jo ennen kuin lumikuorma ylittää peruslumikuorman.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)