– Ruoka-avulle on nyt kova tarve. Ihmisillä on nälkä, se on huomattu, kertoo Turun Kylätalo ry:n toiminnanjohtaja sekä Kylätalon ruoka-avusta vastaavan Yks puutarha ry:n vetäjä Pauli Pärkinen.

Tiilisen rivitalonpätkän kellaritilassa on hulinaa. Aamukahdeksalta paikalle tulleet vapaaehtoiset lajittelevat ruokaa. Muutama kävijä kahvittelee pöydän ääressä. Valkoseinäistä tilaa koristavat enimmäkseen jääkaapit ja ruokalaatikot.

Turun Kylätalo on Vähäheikkilässä osoitteessa Uittamontie 20a sijaitseva toiminta- ja kohtaamispaikka. Yhdistys perustettiin vuonna 2013 ja siitä lähtien se on tarjonnut kävijöilleen vertaistukea, kohtaamisia, yhdessä tekemistä ja ruoka-apua. Toiminta on painottunut jo jonkin aikaa lähinnä ruoka-apuun yhdistyksen vähäisten resurssien sekä ruoka-avun suuren tarpeen takia.

Kylätalon toiminta lähti liikkeelle vuonna 2011, jolloin perustettiin ruoka-avun tiedotukseen ja koordinointiin yhdistys, Yks puutarha ry, joka on vastannut Kylätalon ruoka-avusta. Muutama vuosi myöhemmin alkoi Kylätalon toiminnan koordinointi, jolloin sille perustettiin oma yhdistys.

Kylätalossa tapahtuu maanantaista lauantaihin, joskus sunnuntaihinkin, vuoden ympäri. Ruoka-apua on saatavilla jokaisena aukiolopäivänä, mutta Kylätalon kohtaamispaikka on auki arkisin aamusta puoleen päivään. Sunnuntait sekä jouluaatto ja -päivä ovat vapaaehtoisten vapaapäiviä, tosin välillä sunnuntaisinkin viedään lapsiperheille ruokaa.

Turun Kylätalolle voi tulla kahvittelemaan ja tapaamaan muita ihmisiä. Kuva: Venla Liikanen

– Päivässä on suurinpiirtein viidestä kymmeneen vapaaehtoista, kertoo Pärkinen.

Kylätalolla järjestetään kolmesti viikossa erillisiä ruoka-aputilaisuuksia, joissa on tarjottavaa sekä mahdollisesti pientä ohjelmaa. Näissä tilaisuuksissa voi hetkeksi rauhoittua, tavata muita ja nauttia tarjoilusta. Yhteen ruoka-aputilaisuuteen otetaan 25 kävijää, koska tila ja muut resurssit eivät salli enempää. Kylätalolla ei jaeta ruokakasseja, vaan jokainen saa ottaa tarpeensa mukaan tuotteita mukaansa.

– Tarkastamme, että ruoat ovat oikeasti syömäkelpoisia ja pyrimme jakamaan ne heti, sanoo Pärkinen.

– Joudumme valitettavasti joskus käännyttämään ihmisiä ovensuussa, koska tilat rajoittavat. Mutta jos meillä olisi enemmän tilaa, niin sitten loppuisi muut resurssit. Teemme täysin palkatta tätä hommaa. Hyvin vähän meillä on palkattua työvoimaa ollut vuosien aikana.

Hallituksen sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuneiden leikkausten vaikutukset näkyvät monella tapaa Kylätalon arjessa ja toiminnassa.

– Saamme vuokrat nipin napin maksettua, kertoo muutaman vuoden Kylätalolla kuljettajana toiminut vapaaehtoistyöntekijä Teijo.

Kylätalolla pyöritetään ruoka-apua kuutena päivänä viikossa. Kuva: Venla Liikanen

Resurssien väheneminen aiheuttaa Pärkisessä huolta. Tämän vuoden avustukset ovat noin 9000 euroa, josta 600 euroa on tarkoitettu ruoka-aputilaisuuksiin.

– Olemme nyt taloudellisesti aika äärirajoilla. Toivomme, että löytäisimme jonkun vakaamman rahoittajan tälle toiminnalle, ettei tämä menisi ihan tällä periaatteella, että jokaista laskua pitää tosi tarkkaan miettiä, että millä se saadaan maksettua, kuvailee Pärkinen.

Tällä hetkellä kaikki vapaaehtoisten panos menee ruoka-avun pyörittämiseen. Tarvetta vapaaehtoisille olisi kuitenkin muidenkin tehtävien saralla, kuten toimistotyössä sekä Kylätalon kahvilan ylläpidossa. Kylätalon kävijöiden kanssa keskustelemiseen sekä heidän auttamiseen lomakkeiden täytössä kaivattaisiin myös ihmisiä. Pärkinen kertoo yhdistyksen yrittäneen vuosien ajan saada sosiaalityöntekijää tai kirkon työntekijää avuksi, tuloksetta.

– Kävijöiden, autettavien sekä vapaaehtoisten kiitollisuus vie toimintaa eteenpäin.

Venla Liikanen