Tekoälyn käyttö on Varsinais-Suomen yrityksissä ehtinyt vuoden aikana lisääntyä merkittävästi. 75 prosenttia yrityksistä arvioi valmiutensa tekoälyn käyttöön liiketoiminnassaan olevan vähintään kohtalainen. Erittäin hyväksi arvioi kyvykkyytensä olevan 7,1 prosenttia yrityksistä, mikä on yli puolet korkeampi luku kuin vuosi sitten.

Turun kauppakamari teki ICT-asioita selvittäneen kyselyn 12.–17. helmikuuta. Siihen vastasi 84 yritysjohdon jäsentä eri puolilta Varsinais-Suomea.

Vastanneista yritysten edustajista jo 63,1 prosenttia on hyödyntänyt tekoälyä yrityksen ydinliiketoimintaan. Luku on lähes puolet korkeampi kuin vastaavassa kyselyssä seudun yrityksille vuosi sitten.

– Tekoäly ei ole enää kokeiluja, vaan osa yritysten arkea ja päivittäistä työtä. Kyselyn perusteella tekoälyn käyttö on selvästi arkipäiväistynyt. Kun kyselyn tuloksia vertaa aiempiin vuosiin, voidaan nyt puhua tekoälyn läpimurrosta, summaa ICT-valiokunnan puheenjohtaja Petri Syväjärvi sanoo tiedotteessa.

– Henkilökohtaisesti tekoälyä ilmoitti käyttäneensä jo 91,5 prosenttia yritysjohtajista. Lähtökohta tekoälyn hyödyntämiselle on näin merkittävästi parempi kuin tilanteessa, jossa johto ei itse ymmärrä teknologian mahdollisuuksia kuin teorian tasolla”, sanoo Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Olli Hakala.

– Ilahduttavaa on, että tekoälyn tuottamaa arvoa mittaa 11,9 prosenttia yrityksistä. Tämä on puolet enemmän kuin vielä viime vuonna. Mittareiden käyttäminen kertoo pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta tekoälytyökalujen käytöstä, arvioi Syväjärvi.

Yritysten kyvykkyys käyttää tekoälyä on lisääntynyt vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna merkittävästi kautta linjan. Syväjärven mukaan monet luvut ovat kohentuneet. Ottaen huomioon, että kaikilla toimialoilla tekoälyn käyttöön ei ole todellisia mahdollisuuksia, voidaan tekoälyn käyttöä varsinaissuomalaisissa pitää jo erittäin kattavana yrityksissä.

Kyse ei ole enää yksittäisistä piloteista, vaan laajasta hyödyntämisestä eri toiminnoissa. Painopiste on siirtynyt kustannussäästöistä tehokkuuteen ja työn laatuun. Yleisimmät käyttökohteet ovat asiakaspalvelu sekä markkinointi ja viestintä, mutta myös analytiikka ja raportointi nousevat vahvasti esiin lähes toimialasta riippumatta.

– Suurimmat haasteet liittyvät edelleen henkilöstön osaamiseen, tekoälyn mahdollisuuksien hahmottamiseen sekä tietoturvaan ja tietosuojaan. Vastaajat korostavat tarvetta selkeille pelisäännöille, koulutukselle ja tekoälyn tuottaman tiedon huolelliselle validoinnille, sanoo Syväjärvi.

Samassa kyselyssä selvitettiin myös kyberuhkia. Valtaosa vastaajista kokee tietoturvauhkien lisääntyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Viimeisen vuoden aikana tietoturvauhkia koki 47,6 prosenttia vastanneista, kun se vuosi sitten oli 44,9 prosenttia. Erityisesti tietojenkalastelu, huijausviestit ja tekoälyn avulla tehdyt entistä uskottavammat huijaukset mainitaan kyselyssä toistuvasti.

Kierrätetyt läppärit ja laitemarkkinan tulevat haasteet näkyvät jo nyt

– Kun yhä suurempi osa puolijohteista ja tuotantokapasiteetista ohjautuu datakeskuksiin ja tekoälykäyttöön, kierrätettyjen ja kunnostettujen läppäreiden merkitys kasvaa lähivuosina, arvioi Syväjärvi.

Laitteiden elinkaaren pidentäminen, jatkokäyttö ja kierrätyskoneiden hyödyntäminen eivät ole enää vain kustannus ja vastuullisuuskysymyksiä, vaan myös varautumista tuleviin saatavuus- ja hintahaasteisiin. Yrityksille tämä tarkoittaa aiempaa suunnitelmallisempaa laitehallintaa ja sitä, ettei uusi laite ole enää automaattinen lähtökohta. Kyselyssä yrityksistä noin puolet (53,6 %) ilmoitti, ettei organisaatiossa hyödynnetä kierrätettyjä uusiolaitteita kannettavissa tietokoneissa.

Pilvipalvelut ja tekoäly vievät datan ja laskennan yhä useammin pilveen, mutta samalla päätösvalta voi karata organisaatioiden omista käsistä. Datasuvereniteetti tarkoittaa sitä, että yksilöillä, organisaatiolla tai valtiolla on täysi määräysvalta omaan dataansa esimerkiksi sen säilytyspaikana ja hyödyntämisen suhteen.

Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa datasuvereniteetti onkin nousemassa yhdeksi seuraavien vuosien keskeisimmistä ICT-strategian kysymyksistä, ja monille organisaatioille jo nyt itsestään selvä toiminnan edellytys asiakasvelvoitteiden ja tietoturvavaatimusten kautta. Tämän vuoden kyselyssä vastaajista liki puolet (46,4 %) pitää datasuvereniteettia erittäin tärkeänä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)