Hallitus esittää uuden saaristolain säätämistä. Laki korvaisi vuonna 1981 annetun lain saariston kehityksen edistämisestä ja vastaisi nykyistä toimintaympäristöä paremmin. Hallituksen esitys uudeksi saaristolaiksi on lausuttavana Lausuntopalvelussa 3.3.–14.4. Lain on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuoden 2027 alusta.

– Saariston olosuhteet, väestörakenne ja yhteiskunnan palvelurakenteet ovat muuttuneet merkittävästi yli neljän vuosikymmenen aikana, minkä vuoksi laki on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Lain tavoite pysyy edelleen samana, eli keskeisenä tavoitteena on vahvistaa saariston elinvoimaa sekä mahdollistaa asuminen saaristoalueilla. Laki huomioisi ensimmäistä kertaa myös kausiasukkaat, joita saaristoalueilla arvioidaan olevan noin 600 000, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

Saaristolaki velvoittaisi kuntia ja hyvinvointialueita huolehtimaan siitä, että saariston vakituisilla asukkailla on käytettävissään palvelut saariston erityisolosuhteet huomioon ottaen. Lailla ei lisättäisi eikä laajennettaisi kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä nykyisestä, mutta olemassa olevien velvoitteiden toteuttamiseen saaristo-olosuhteissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Palveluiden saavutettavuutta vahvistettaisiin myös sillä, että valtiolla säilyy velvollisuus järjestää yhteysalusliikenne ulko- ja välisaaristoon. Yhteysalusliikennepalveluiden tulisi olla joustavia sekä maksuttomia tai hinnaltaan kohtuullisia. Lisäksi yhteysalusliikenteen palveluntuottajille säädettäisiin uusi varautumisvelvollisuus, jonka avulla liikenteen toimivuus häiriö- ja poikkeusoloissa turvataan aiempaa paremmin.

Saariston huomioon ottaminen vahvistuisi myös päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa. Lakiin sisältyisi uusi velvoite arvioida saariston elinvoiman kehitystä ja erityispiirteitä saaristoa koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtioneuvoston olisi jatkossa raportoitava eduskunnalle säännöllisesti saariston tilanne- ja kehityskuvasta, jotta päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon saariston olosuhteista, palveluiden saavutettavuudesta ja väestökehityksestä. Parlamentaarinen saaristoasiain neuvottelukunta jatkaisi toimintaansa ja tukisi saaristoasioiden näkyvyyttä eri hallinnonaloilla.

Uudistuksessa otetaan huomioon myös saariston luonto, maisemat ja kulttuuriympäristö. Laki mahdollistaisi valtion avustusten myöntämisen saariston luonnon, maiseman ja rakennusperinnön hoitoon, mikä tukee saaristokulttuurin säilymistä ja alueiden vetovoimaa. Tavoitteena on sekä ympäristöarvojen että saariston identiteetin vaaliminen tuleville sukupolville.

Lakiin sisältyisi myös täsmällisempi saariston määritelmä, joka perustuisi Suomen ympäristökeskuksen saaristoluokitukseen. Saaristo jakautuisi siten ulkosaaristoon, välisaaristoon, sisäsaaristoon ja saaristomaisiin manneralueisiin. Määrittely selkeyttäisi lain soveltamista ja vahvistaisi paikkaperustaista aluekehittämistä. Uuden määrittelyn mukaan saaristoalueet kattaisivat noin 15 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Uudistuksessa keskeinen osa on saaristoisten hyvinvointialueiden määrittely. Tarkoituksena on tunnistaa ne hyvinvointialueet, joiden palvelujen järjestämistä saaristo-olot olennaisesti vaikeuttavat. Tämä auttaisi kohdentamaan valtion rahoitusta sinne, missä palvelujen tuottaminen on erityisen haasteellista pitkien etäisyyksien ja muiden saaristo-olosuhteiden vuoksi. Saaristoista hyvinvointialuetta koskevat säännökset ovat maaliskuun 11. päivään saakka lausunnoilla Lausuntopalvelussa osana hallituksen esitystä eduskunnalle hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.

Lakiuudistuksen tavoitteena oli uudistaa myös saaristokuntaa koskevat säännökset niin, että säännöksessä annettaisiin tarkemmat kriteerit saaristoisen kunnan määrittämiselle. Saaristoisuuden perusteella saaristokunnille ja -osakunnille maksetaan korotettua valtionosuutta kuntien valtion-osuusjärjestelmän kautta. Säännöksiä ei kuitenkaan ollut perusteltua uudistaa ilman valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, jota ei viedä eteenpäin kuluvan hallituskauden aikana.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriössä poikkihallinnollisen työryhmän tuella.

– Vaikka saaristolailla ei voida säätää muihin lakeihin kuuluvista asioista, kokonaisuus silti vahvistaa saariston elinvoimaa. Yksi keskeinen muutos on saaristoasioiden ymmärryksen lisääminen ja esille nostaminen saaristoa koskevassa päätöksenteossa, mikä vahvistaisi saariston elinvoimaa ja saaristolaisten asemaa, toteaa työryhmän sihteeri Elina Auri.

Valmistelun aikana on käyty keskustelua saaristokuntien ja -osakuntien kanssa, järjestetty yhteysalusliikenteeseen liittyviä kuulemistilaisuuksia sekä arvioitu osallistavasti saaristolain maaseutuvaikutuksia. Lisäksi saaristoasiain neuvottelukunnan kokouksissa on esitelty saaristolain uudistamisen etenemistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)