Selvitys: Yrittäjien YEL-maksut nousseet noin 15 prosenttia vuosina 2022–25

Hallituksen pyrkimys korottaa yrittäjien YEL-eläkemaksuja on johtanut isoihin maksukorotuksiin kaikissa yritysryhmissä, taloushallintokonserni Talenomin selvitys kertoo. Uusi maksukorotuksiin tähdännyt YEL-laki astui voimaan vuoden 2023 alusta.

Taloushallintokonserni Talenomin selvityksen mukaan uudistus on nostanut yrittäjien eläkemaksua keskimäärin 1 294 euroa eli 14,6 prosenttia. Yrittäjä maksaa YEL-maksua keskimäärin 10 176 euroa vuodessa.

Selvitys tehtiin laskemalla, miten Talenomin asiakkaina vuosina 2022–25 olleiden yrittäjien maksut ovat kehittyneet viime vuoteen asti.

Selvityksen mukaan maksukorotukset ovat osuneet kaikkiin yritysryhmiin toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Lisämaksun suuruus vaihtelee. Kovimmat korotukset kohdentuvat aivan suurimpiin, yli 20 miljoonaa euron liikevaihtoa tekevien yritysten omistajiin. Niiden maksut nousivat jopa 42 prosenttia.

Aivan pienimmät yritykset selvisivät tätä pienemmillä korotuksilla. Ne maksavat YELiä vuosittain 5 817 euroa, mikä on 480 euroa enemmän kuin neljä vuotta sitten.

Talenomin maajohtajan Marika Ahon mukaan maksukiristykset ovat olleet voimakkaita ja niiden ajoitus on ollut harmillinen.

– Yrittäjän kannalta on tärkeää, että hänen eläketurvansa on kunnossa. Korotukset osuivat kuitenkin aikaan, jolloin kotimarkkinakysyntä on kadonnut. Moni yrittäjä kipuilee aidosti toimeentulonsa kanssa, hän sanoo tiedotteessa.

– Pienimpien yrittäjien 480 euron korotus voi tuntua maltilliselta. Todellisuudessa se raha on usein pois yrityksen kehittämisestä, omasta palkasta tai lapsen talvivaatteista.

Tarkastelujakson viimeisenä vuonna (2025) YEL-maksun suuruus hieman laski. Talenomin johtavan yritystalouden asiantuntijan Juuli Ahosolan mukaan on mahdollista, että yrittäjät ovat onnistuneet hieman kohtuullistamaan maksurasitustaan.

Yrittäjät ovat kritisoineet YEL-uudistusta voimakkaasti. Yksi pelko on ollut, että se kohtelee toimialoja eri tavalla ja osuu matalapalkka-aloihin suhteessa voimakkaammin. Ahosolan mukaan selvitys antaa viitteitä siitä, että näin ei välttämättä ole käynyt.

Vuosittainen YEL-maksu on edelleenkin keskimääräistä pienempi palvelu-, taide- ja koulutusalan yrittäjillä (6 402 euroa) kuin myös muilla palvelualan yrittäjillä (7 201 euroa).

Tukkukauppayrittäjät maksavat lähes kaksinkertaisesti tämän verran, mutta yritykset ovat toki kooltaankin suurempia.

Syvässä suhdannekuopassa olevien rakennusalan yrittäjien YEL-maksut ovat nousseet neljässä vuodessa 1 358 euroa ja oli 8 997 euroa per vuosi.

Yrittäjän maksu määräytyy uudistuksessa laskennallisen YEL-työtulon mukaan. Laskentatapa on herättänyt kummastusta, sillä se ei perustu yrittäjän todelliseen maksukykyyn.

– Selvityksemme näyttää, että maksut mukailevat yrityksen kokoa. Maksu nousee portaittain yrityksen liikevaihdon mukaan, Ahosola analysoi.

Pienimpien yritysten omistajat maksavat YELiä 5 817 euroa vuodessa, mikä on lähes neljä kertaa vähemmän kuin miljoonayritysten maksurasitus.

Selvitystä varten Talenom tutki jatkuvien asiakkaidensa YEL-maksujen todellisen tason vuosilta 2022–25. Selvitys paljasti maksujen muutoksen eri yritysryhmissä.

Selvitykseen valikoitui yli 3 500 yritystä, jotka olivat Talenomin asiakkaita kaikki nämä vuodet. Talenomin koko asiakaskanta on selvästi tätä suurempi. Talenomin asiakaskanta heijastelee Suomen koko yrityskantaa niin toimialoittain kuin kokoluokittain.

YEL-maksujen keskiarvot on laskettu painotetusti, eli ne on tasapainotettu yritysten määrillä per ryhmä. Näin joidenkin toimialojen pieni yritysjoukko ei ole vääristänyt lopputulemaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Hesburgerin myynti kasvoi Suomessa lähes 11 prosenttia

 Kerroshampurilainen oli viime vuonna Hesburgerin myydyin hampurilainen Suomessa. Suosituin kastike oli paprikamajoneesi.

Hesburger-ketjun Suomen ravintolat kasvattivat viime vuonna myyntiään lähes 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Koko ketjun verollinen myynti oli noin 569 miljoonaa euroa, josta Suomen ravintoloiden osuus oli noin 327 miljoonaa euroa.

Selvitys: Yrittäjien YEL-maksut nousseet noin 15 prosenttia vuosina 2022–25

Hallituksen pyrkimys korottaa yrittäjien YEL-eläkemaksuja on johtanut isoihin maksukorotuksiin kaikissa yritysryhmissä, taloushallintokonserni Talenomin selvitys kertoo. Uusi maksukorotuksiin tähdännyt YEL-laki astui voimaan vuoden 2023 alusta.

Inter kohtaa Ilveksen Liigacupin välierässä

Liigacupin loppuottelu pelataan joko Turussa tai Tampereella.

Liigacup jatkuu torstaina pelattavan lohkovaiheen päätösottelun jälkeen välierillä. Toisessa välierässä kohtaavat FC Inter ja Ilves, toisessa välierässä AC Oulu isännöi joko HJK:ta tai FC Lahtea riippuen torstain ottelun IFK Mariehamn–FC Lahti tuloksesta.

Digilääkärin suosio kasvussa

Digilääkäripalveluiden suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti. Yhä useampi terveysasia hoidetaan nykyään etänä potilaan sijainnista riippumatta. Digilääkäriä käytetään erityisesti hengitystieinfektioissa, silmätulehduksissa, ihottumissa, ripulissa sekä virtsatulehduksissa.

Sairauspäivärahan kustannukset laskivat 87 miljoonaa euroa viime vuonna

Kelan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan etuuskustannukset laskivat reaalisesti 87 miljoonaa euroa viime vuonna. Lasku selittyy pääosin sairauspäivärahan korvaustason leikkauksella ja korvattujen päivien vähenemisellä. Mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot eivät yleistyneet.

Aki Lindén: Jonot kasvavat ja hoitajia irtisanotaan – hallituksen sote-linjalla ei pääse hoitoon

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluista ei vastaa siihen, mikä suomalaisia arjessa huolettaa: pääseekö lääkäriin, saako hoitoa silloin kun sitä tarvitsee, saako ikäihminen hoivapaikan ja hoituuko hammassärky ajoissa, arvioi kansanedustaja Aki Lindén (sd.) Hänen mukaansa tilanne on monelle karu.

Siltojen korjaustyöt alkavat Pöytyällä ja Nousiaisissa

Sydänojan silta (vas.) ja Kaiselan silta.

Lounais-Suomen elinvoimakeskus aloittaa Pöytyällä maantiellä 210 (Oripääntie) Sydänojan sillan ja Nousiaisissa maantiellä 1914 (Mietoistentie) Kaiselan sillan korjaustyöt. Valmistelevat työt siltakohteilla alkavat keskiviikkona 4. maaliskuuta Sydänojan sillalla, ja ensi viikolla (vko 11) Kaiselan sillalla. Korjaustyöt käynnistyvät silloilla lähiviikkoina. Töiden aloitus on osittain varauksellista sääolosuhteisiin liittyen. Siltatyöt valmistuvat arvion mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Tekoälystä tukea yrittäjille

Tekoälyn hyödyntäminen yritystoiminnassa on ajankohtainen aihe. Yrittäjille on tarjolla tähän haasteeseen valtionosuusrahoituksella maksuton oppisopimuskoulutus. Turun AKK aloittaa yrittäjille suunnatun koulutuksen 21. huhtikuuta.

Kadunrakennustyö sulkee ajokaistan Itäisellä Rantakadulla

Katua perusparannetaan Itäisellä Rantakadulla Tervahovinkadun risteyksen kohdalla 5.–20. maaliskuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä. Kävelijät on opastettu kulkemaan kadun toiselle puolelle. Paikalla on liikenneopasteet. Työkoneita liikkuu liikenteen seassa.

Kelan etuuksien väärinkäytösepäilyjä eniten toimeentulotuessa ja työttömyysturvassa

Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten perustoimeentulotuessa, työttömyysturvassa ja yleisessä asumistuessa. Viime vuonna väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle puoli promillea.

Meri Hakulinen Wiklundin kehitysjohtajaksi

Meri Hakulinen ja Niklas Österlund.

Wiklundin laaja uudistus etenee kohti seuraavaa vaihetta. Meri Hakulinen on aloittanut 1. maaliskuuta Wiklundin uutena kehitysjohtajana.

Turun kaupunki joutuu luopumaan lukio-opetuksen ostopalvelusta IB-lukion kansainvälisellä linjalla

Turun kaupunki joutuu opetus- ja kulttuuriministeriön määräyksestä lopettamaan englanninkielisen lukio-opetuksen ostopalvelun IB-lukion kansainvälisellä linjalla. Kaupunki on saanut vuodesta 2003 valtionavustusta, jonka turvin englanninkielinen kansainvälisen linjan opetus on ostettu Turun yliopiston ylläpitämältä Turun normaalikoululta IB-lukion palveluna.

Tutkijat soittivat soluille musiikkia – kurkunpääsyövän aggressiivisuus väheni

Mikroskooppikuvat kahdesta ihmisen kurkunsyöpäkasvaimesta, jossa syöpäsolut (YAP-proteiinin ilmenemistä osoittava vihreä väri) ovat jäykän sidekudosrikkaan kudoksen (puna-valko-violetti) ympäröimänä. Vasemmalla varhaisen vaiheen kasvain ja oikealla pitkälle edennyt syöpäkasvain.

Äänihuulten jatkuva liike heikkenee ja lopulta loppuu kurkunpääsyövän kehittyessä. Suomen Akatemian huippuyksikön ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat ensimmäistä kertaa, että pitkälle edenneen äänihuulisyövän aggressiivisuus väheni soluvärähtelyn palautuksella. Kun syöpäsolut altistettiin ääniaaltovärähtelylle, syövän kasvua ja vakavuutta lisäävä proteiini väheni.

Esitys uudeksi saaristolaiksi lausunnoille

Hallitus esittää uuden saaristolain säätämistä. Laki korvaisi vuonna 1981 annetun lain saariston kehityksen edistämisestä ja vastaisi nykyistä toimintaympäristöä paremmin. Hallituksen esitys uudeksi saaristolaiksi on lausuttavana Lausuntopalvelussa 3.3.–14.4. Lain on tarkoitus tulla voimaan pääosin vuoden 2027 alusta.

Keisarin uudet vaatteet ensi-iltaan Naantalin Teatterissa

Naantalin Teatterin kevätkauden avaa teatterin lasten ja nuorten ryhmän esittämä Keisarin uudet vaatteet . Katariina Salosen ohjaama ja Pauli Kallion dramatisoima versio Hans Christian Andersenin klassikkosadusta saa ensi-iltansa 7. maaliskuuta. Näytelmässä näyttelee kuusi paikallista lasta ja nuorta. Rooleissa nähdään Nooa Neulanen , Iris Salonen , Melina Vilpo , Lotta Hervanto , Isla Palosaari ja Venla Saarinen .

Ulosottomyyntien määrä edelleen kasvussa

Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden myyntien määrät ulosotossa ovat kasvaneet huomattavasti. Luvut käyvät ilmi Ulosottolaitoksen julkaisemista viime vuoden tilastoista.

Naantali myönsi kuudelle tapahtumalle tukea vuoden ensimmäisessä haussa

Tukea myönnettiin vuoden ensimmäisessä haussa kuudelle tapahtumalle.

Naantalin kaupunki sai tammikuun tapahtumatukihaussa 19 hakemusta. Tukea kaupunki myönsi yhteensä 16 500 euroa kuudelle tapahtumalle.

Lounais-Suomen Sotaorvot ry:n toiminta päättyy

Turun seudulla lähes 25 vuotta toiminut Lounais-Suomen Sotaorvot ry on päättänyt lopettaa toimintansa. Vuonna 2001 perustettu yhdistys on tarjonnut vertaistukea ja vaalinut sotaorpojen perintöä aikana, jolloin sota-ajan kokemusten käsittely on noussut entistä keskeisempään rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Näköislehti

Urheilu

Inter kohtaa Ilveksen Liigacupin välierässä

Liigacupin loppuottelu pelataan joko Turussa tai Tampereella.

Liigacup jatkuu torstaina pelattavan lohkovaiheen päätösottelun jälkeen välierillä. Toisessa välierässä kohtaavat FC Inter ja Ilves, toisessa välierässä AC Oulu isännöi joko HJK:ta tai FC Lahtea riippuen torstain ottelun IFK Mariehamn–FC Lahti tuloksesta.

Inter kohtaa Odds Ballklubbin Norjassa

Inter hakee tuntumaa kesän Konferenssiliigan karsintoihin Norjasta.

Inter jatkaa harjoitusotteluita tällä viikolla Liigacupin välieräottelua odotellessa. Inter kohtaa sunnuntaina 8. maaliskuuta harjoitusottelussa Norjan toisella sarjatasolla pelaavan Odds Ballklubbin. Ottelu käynnistyy Norjassa kello 13 Suomen aikaa.

EräViikingit löi FBC Loiston Suomen Cupin finaalissa

Tuulia Lahden kavennusosuma ei riittänyt Loistolle. Kuva on vuodelta 2024.

Helsinkiläinen EräViikingit juhlii kaikkien aikojen ensimmäistä naisten Suomen Cupin voittoaan kaadettuaan iltapäivän loppuottelussa Turussa FBC Loiston 6–2.

Enni Virjonen teki viisiottelussa 19-vuotiaiden Suomen ennätyksen

Enni Virjonen.

Turun Urheiluliiton Enni Virjonen voitti naisten viisiottelun pistein 4 450 SM-hallikisoissa Espoon Kameleonten-hallissa. Se on kauden kotimainen kärkitulos ja 19-vuotiaiden Suomen ennätys. Virjonen paransi omaa aiempaa SE:tään 79 pistettä.

Satavuotias Turun Moottorikerho isännöi SM-enduroa toukokuussa

Väinö Santamäki.

Turun Moottorikerho juhlistaa sataa toimintavuottaan Turussa lauantaina. Toukokuussa seura isännöi enduromoottoripyöräilyn naisten ja nuorten SM-osakilpailua sekä veteraanien Suomen Cup -osakilpailua Raisiossa.

Viki Savonen tuli Savosta Turkuun etsimään tulevaisuuden timantteja

Alle 20-vuotiaana Interiin tullut Axel Kouame on esimerkki nuoresta pelaajasta, josta oli Interille iloa ja joka jatkoi Interistä kovempiin sarjoihin.

Inter sai alkavaan jalkapallokauteen mielenkiintoisen vahvistuksen pelikentän ulkopuolelle, kun Viki Savonen aloitti vuodenvaihteessa työt Turussa pelaajatarkkailun päällikkönä. Kuopiolaislähtöistä Savosta pidetään yhtenä keskeisenä taustatekijänä KuPSin viime vuosien menestyksessä.