Uusia henkilöautoja ensirekisteröitiin lokakuussa 6 219, mikä on 4,7 prosenttia edellisen vuoden lokakuuta enemmän. Vuoden alusta henkilöautoja on ensirekisteröity 60 167 eli 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2024 tammi–lokakuussa.

Uusien pakettiautojen ensirekisteröinnit ovat kuluvan vuoden aikana kasvaneet 5,9 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tammi–lokakuun aikana pakettiautoja on ensirekisteröity 8 750. Lokakuussa pakettiautojen ensirekisteröintimäärä oli 763, mikä on 0,9 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa.

Raskaan liikenteen puolella ensirekisteröintimäärät ovat olleet alhaisella tasolla, sekä kuorma- että linja-autoissa. Uusia kuorma-autoja rekisteröitiin tammi–lokakuussa 2 475, mikä on 15,9 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Kuorma-autoissa ensirekisteröintimäärien kehitys on ollut kaikkein heikointa pienempien, alle kuuden tonnin painoluokan kuorma-autojen osalta.

– Kokonaismassaltaan kuorma-autoiksi luokiteltavien sähköpakettiautojen osalta markkinan odotetaan piristyvän ensi keväänä, jos valmisteilla oleva ajokorttilain muutos tulee voimaan suunnitellusti 1. maaliskuuta. Muutos mahdollistaisi enintään 4 250 kilon painoisten vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien autojen ajamisen B-luokan ajokortilla. Tämä toisi helpotusta kuljetusyrityksiä vaivaavaan kuljettajapulaan ja investointipäätösten tekemiseen, arvioi Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala tiedotteessa.

Linja-autojen ensirekisteröintejä on kuluvana vuonna ollut 361, eli 27,9 prosenttia viime vuotta vähemmän. Eniten ensirekisteröintimäärät ovat vähentyneet suuremman painoluokan, yli kahdeksan tonnin linja-autoissa.

Käytettynä myytyjen henkilöautojen määrä oli tammi–lokakuussa kokonaisuudessaan 4,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Autoliikkeiden kautta myytyjen käytettyjen henkilöautojen määrä oli 0,7 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna.

Raskaan kaluston sähköistyminen on Suomessa vielä hidasta. EU:n jäsenmaissa tänä vuonna ensirekisteröidyistä kuorma-autoista 3,8 prosenttia on ollut sähkökäyttöisiä ja Suomessa 2,6 prosenttia. Muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien kuten kaasun osuus uusista kuorma-autoista on Suomessa kahdeksan prosenttia kun se muualla EU-maissa jää keskimäärin kolmeen prosenttiin. Tarvitaan monipuolista toimenpidepalettia, jotta raskaan liikenteen ajoneuvoissa mahdollistuisi nopeampi siirtymä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.

– Suomen on hyödynnettävä tehokkaasti EU:n tarjoamat välineet käyttövoimamurroksen nopeuttamiseen. Uutena välineenä meillä on EU:n sosiaalinen ilmastorahasto, jonka kautta olisi mahdollista rahoittaa vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintakannustin alle kymmenen henkeä työllistäville mikroyrityksille. Pienimpien yritysten on kaikkein haastavinta investoida ja saada rahoitusta uuteen, vähäpäästöiseen kalustoon, painottaa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksessa yksi pullonkaula on rahoituksen heikko saatavuus. Rahoituksen saamista helpottaisi, jos valtio myöntäisi Finnveralle valtuuden toimia välittäjänä rahoitusta hakevan mikroyrityksen ja InvestEU-instrumentin välillä. Alihyödynnetty InvestEU -ohjelman kestävyystakaus on tarkoitettu helpottamaan mikro- ja pk-yritysten rahoituksen saatavuutta, esimerkiksi yritysten sähköautohankintoihin.

Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen keskeinen elementti on riittävän tiheä ja raskaan liikenteen tarpeet huomioon ottava jakelu- ja latausinfra. Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja latausinfran rakentaminen edistää paitsi liikenteen päästöjen vähentämistä, myös parantaa kuljetus- ja logistiikka-alan ja koko elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja sitä kautta koko Suomen kilpailukykyä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)