Vain puolet suomalaisista uskoo, että henki- ja terveysvakuutuksen voi saada, jos henkilöllä on aiemmin ollut mielenterveyden häiriö. Yli puolet (61 %) myös kokee, etteivät vakuutusyhtiöt kerro kyllin selkeästi mielenterveyden vaikutuksista vakuutusten myöntämiseen. Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselystä.

Mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana ja koskettavat yhä useampaa. Vaikka mielenterveysongelmista puhutaan yhä avoimemmin, liittyy niihin yhä paljon vakiintuneita käsityksiä ja epävarmuutta myöhemmistä vaikutuksista elämässä.

LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan neljäsosa (25 %) suomalaisista ajattelee, että aiempi mielenterveyden häiriö estää henki- tai terveysvakuutuksen saamisen ja joka viides (18 %) uskoo, että terapiassa käyminen on este vakuutuksen saamiselle. Monien on kuitenkin vaikea arvioida mielenterveysongelmien vaikutuksia vakuuttamiseen. Kyselyyn vastasi reilu tuhat suomalaista ja sen toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Kyselytuloksista paistaa epätietoisuus mielenterveysongelmien ja niiden hoitamisen vaikutuksista. On tärkeää, että tällainen huoli ei estä oman hyvinvoinnin kannalta tärkeän avun tai taloudellisen turvan hakemista. Useimmat mielenterveyden häiriöt eivät estä vakuuttamista. Meidän tehtävämme vakuutusyhtiöinä on puhua aiheesta avoimesti, perustella päätöksemme ymmärrettävästi ja varmistaa riittävä ohjeistus ja tuki asiakkaillemme, sanoo LähiTapiola Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi tiedotteessa. .

Nuorten ja opiskelijoiden käsitykset mielenterveyden häiriöiden vaikutuksista vakuutuksen saamiseen ovat muita myönteisemmät. Alle 25-vuotiaista vastaajista lähes kaksi kolmasosaa (72 %) ja opiskelijoista melkein saman verran (68 %) uskoo, että vakuutuksen voi saada aiemmasta mielenterveyden häiriöstä huolimatta.

– On positiivista, että nuorilla näyttää olevan valoisampi käsitys mielenterveyden häiriöiden myöhemmistä vaikutuksista. Henkivakuutus on tärkeä vakuutus esimerkiksi juuri perhettä perustavalle nuorelle. Vain hyvin harvoin mielenterveyden häiriöt estävät kokonaan tällaisen vakuutuksen saamisen. Lievät mielenterveyden ongelmat, joiden takia hakija käy terapiassa, eivät ole este kuolemanvaraturvan tai vakavan sairauden turvan saamiselle. Työkyvyttömyysturvankin voi näissä tilanteissa saada rajoitusehdolla, Lammi jatkaa.

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat eri linjoilla myös siitä, kannattaako mielenterveyden häiriöistä ylipäänsä kertoa vakuutusyhtiölle. Reilu kolmasosa (38 %) ei pidä kertomista kannattavana, kun taas kolmasosa (33 %) pitää kertomista hyödyllisenä. Opiskelijoista jopa puolet (49 %) ajattelee, ettei mielenterveysongelmista kannata kertoa vakuutusyhtiölle.

– On huolestuttavaa ja ristiriitaistakin, että opiskelijat epäröivät mielenterveyden häiriöistä kertomista, vaikka ajattelevat muita myönteisemmin niiden myöhemmistä vaikutuksista. Taustalla saattaa vaikuttaa pelko omiin terveystietoihin jäävistä rekisterimerkinnöistä vaiheessa, jossa elämäntilanne ei ole vakiintunut. On erityisen tärkeää, että tällainen huoli ei johda siihen, että ongelmien kanssa sinnitellään liian pitkään yksin, Lammi sanoo.

Lammi muistuttaa, että vakuutusta haettaessa on tärkeää antaa vakuutusyhtiölle oikeat tiedot omasta terveydentilastaan. Tämän velvollisuuden laiminlyöminen voi pahimmillaan johtaa siihen, että asiakas jää kokonaan ilman korvauksia.

– Vakuutusta hakevan henkilön terveydentilaa tarkastellaan aina kokonaisuutena ja yksilöllisesti. On ensiarvoisen tärkeää vastata rehellisesti terveysselvityksessä kysyttäviin kysymyksiin, jotta vakuutusturva on oikein voimassa. Noin 18 prosentissa LähiTapiolaan saapuvista henkivakuutushakemuksista ilmoitetaan jonkinlainen mielenterveyteen liittyvä seikka. Kaikki eivät johda rajoitusehtoon, saati hylkäykseen. Valtaosa mielenterveyden häiriöistä on niin lieviä tai niin hyvässä hoidossa, että vakuutus voidaan myöntää – jos ei täysimääräisesti, niin rajoitusehdoin tai korotetulla vakuutusmaksulla.

Epätietoisuutta suomalaisilla on myös siitä, voiko vakuutuksen saada myöhemmin aiemmasta kielteisestä vakuutuspäätöksestä huolimatta. Reilu kolmasosa (36 %) vastaajista arvioi, että vakuutuksen voi myöhemmin saada aiemmasta kielteisestä päätöksestä huolimatta, mutta yli neljäsosa (27 %) arvelee, että vakuutusta ei voi tässä tapauksessa saada myöskään myöhemmin uudelleen.

– Vakuutusta haettaessa olennaisimpia ovat viimeisten viiden vuoden terveystiedot. Hoidetut ja ohimenneet, yli viisi vuotta oireettomina olleet mielenterveyden ongelmat eivät yleensä vaikuta vakuutuksen saamiseen lainkaan. Vakavakaan mielenterveyden häiriö ei aina tarkoita, etteikö terveyteen liittyviä vakuutuksia voisi myöhemmin saada, Lammi kertoo.

Yleinen tilanne, jossa vakuutusta ei voida juuri sillä hetkellä myöntää, on sellainen, jossa mielenterveyden häiriöön liittyvät oireet ovat juuri alkaneet ja tilannetta on vaikea arvioida. Tällöin asiakasta ohjeistetaan hakemaan vakuutusta myöhemmin uudestaan. Lääketieteellisen tiedon kehittyessä vakuutusyhtiöt myös tarkistavat jatkuvasti vakuutusten myöntämisen perusteita ja ehtoja.

– Ymmärrys mielenterveyden häiriöistä lisääntyy jatkuvasti. Seuraamme uusinta tutkimustietoa ja arvioimme sen valossa mielenterveyden häiriöiden kasvun vaikutuksia toimintamalleihimme ja palveluihimme. Olemme sitoutuneet käymään avointa keskustelua mielenterveyden vaikutuksista vakuutuksen saamiseen ja kehittämään toimintaamme yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Yksilön, yhteiskunnan ja vakuutusyhtiön kannalta hoidossa oleva mielenterveysongelma on parempi kuin hoitamaton, joten hoitoon kannattaa aina hakeutua tarpeen mukaan, Lammi summaa.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)