Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan suomalaisten työuupumusoireilu on kasvanut ja työkyky on heikentynyt lievästi. Odotukset oman työn tulevaisuudesta ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Työn voimavarat ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta trendi on laskeva. Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua vahvistamalla työyhteisöjen voimavaroja.

Työtä koskevat tulevaisuusodotukset ovat lievästi heikentyneet. Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista oli huolissaan siitä, miltä oma työ näyttää tulevaisuudessa. Jopa 45 prosenttia arvioi, että ei pysty ennakoimaan, mitä omassa työssä tulee tapahtumaan. Vain 16 prosenttia uskoi työnsä muuttuvan parempaan tulevaisuudessa.

– Suomalaisella työelämällä on ratkottavana neljän kielteisen kehityskulun haaste. Samanaikaisesti työn kuormitustekijät ovat kasvaneet, voimavaratekijät heikentyneet, tulevaisuusodotukset muuttuneet epävarmemmiksi ja työuupumusoireilu on lisääntynyt. Onneksi muutokset aiempaan eivät ole jyrkkiä, mutta toivon ja työyhteisöjen voimavarojen vahvistaminen on nyt tärkeää, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo tiedotteessa.

Miten Suomi voi? -seurantatutkimus on seurannut työhyvinvointia ja työoloja vuodesta 2019. Tuoreimmassa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia erityisesti samoilta vastaajilta kerätyissä vastauksissa kesän ja loppuvuoden 2025 välillä.

Kokemukset työn voimavaroista ovat kauttaaltaan hieman laskeneet. Esimerkiksi reilu kohtelu ja kuulluksi tuleminen työpaikalla vähentyivät hieman. Loppuvuonna 2025 reilua kohtelua työssään koki edelleen suurin osa, 79 prosenttia, vaikkakin luku laski noin kaksi prosenttiyksikköä kesästä 2025. Samalla työyksinäisyys on hieman lisääntynyt, ja sitä kokee noin joka viides. Yleistä yksinäisyyttä kokee joka neljäs.

– Huolen ja epävarmuuden kielteisiä vaikutuksia voidaan torjua panostamalla sosiaalisiin voimavaroihin työssä. Esimerkiksi reilua kohtelua, tuen tarjoamista ja kuulluksi tulemista voidaan työpaikoilla ylläpitää ja lisätä, vaikka yhteiskunnassa olisi millainen tilanne. Erityisesti epävarmoina aikoina on tärkeää, että kuulumme porukkaan, jossa meitä arvostetaan ja jolta saamme tarvittaessa tukea, TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen sanoo.

Monet työn kuormittavat vaatimukset ovat puolestaan lisääntyneet. Esimerkiksi ristiriitaisia odotuksia koetaan aiempaa enemmän.

– Työn voimavarojen kielteiseen trendiin kannattaa puuttua ajoissa, jotta hyvät työolot ovat jatkossakin suomalaisen työelämän vahvuus. Johtajilla on haastavina aikoina erityisen tärkeä rooli. Samalla johtajien työssä näkyy enemmän kuormitusta ja vähemmän tukea kuin muilla, mikä ajan myötä voi rapauttaa heidän työhyvinvointiaan, TTL:n tutkija Jie Li kertoo.

– Nykytyöelämän hieno vahvuus on se, että ihan jokainen voi olla aloitteellinen työnsä tuunaaja. Esimerkiksi omassa työyhteisössä voi vaalia hyvää ilmapiiriä, pitää huolta toisista ja olla ideoimassa parempia käytäntöjä, Li jatkaa.

Työhyvinvoinnin osa-alueissa on lievää heikentymistä verrattuna kesään 2025. Työssä tylsistyminen on entistä yleisempää, ja työkyky on laskussa. Työkykynsä koki erinomaiseksi 37 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta aiemmin näin koki 39 prosenttia. Myönteistä työhyvinvointia kuvaava työn imu on kuitenkin pysynyt entisellä tasolla.

Myös työuupumusoireilu on kasvanut. Noin yhdeksän prosenttia kärsii todennäköisestä työuupumuksesta, kun puoli vuotta sitten vastaava luku oli kahdeksan prosenttia. 16 prosentilla on kohonnut riski. Yhteensä siis joka neljännellä suomalaisella työuupumusoireilu on huolestuttavalla tasolla. Työuupumusoireista kyynistyneisyys ja tunteiden hallinnan häiriöt ovat lisääntyneet.

30–45-vuotiaiden työuupumusoireilu on lisääntynyt, ja se on selvästi muita ikäryhmiä yleisempää. Heistä vakavaa työuupumusoireilua koki jopa 13 prosenttia. Taustalla ovat muita ikäryhmiä korkeammat työn vaatimukset ja vähäisemmät työn voimavarat. Tässä ikäluokassa koettiin muita useammin, että muu elämä vie voimia työltä.

– Kolmi–nelikymppisillä oli myös muita enemmän epävarmuutta ja huolia oman työn tulevaisuudesta. Monilla on käsillä ruuhkavuodet. Ehkä on myös niin, että työelämäkeskustelu on välillä liiaksi keskittynyt joko nuoriin tai vanhoihin työntekijöihin ja jättänyt työuran keskivaiheen työntekijät huomiotta, Hakanen pohtii.

– Tutkimuksemme myönteinen viesti on se, että suomalaisessa työelämässä on edelleen selkeästi enemmän hyvää kuin huonoa. Samalla toinen tärkeä viesti on se, että tilanne on lievästi heikentynyt. Vaikka puolen vuoden aikana tapahtuneet muutokset eivät ole suuria, tähän kehitykseen on tärkeää puuttua ajoissa. Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää myös työpaikkojen tuottavuuden ja kestävän menestymisen kannalta, sanoo Kaltiainen.

Tutkimushanke tuottaa tietoa työhyvinvoinnin ja työolojen kehittymisestä suomalaisilla työntekijöillä. Tutkimuksen aineistot koostuvat työssäkäyvien 18–65-vuotiaiden suomalaisten kyselyvastauksista.

Tällä kertaa tuloskoosteessa tarkastellaan muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työoloissa loppuvuoden 2019 (N=1567), kesän 2023 (N=3631) sekä 2025 kesän ja loppuvuoden (N=2143) välillä.

Tutkimusaineistot vuosilta 2019, 2023 ja 2025 kerättiin eri vastaajaryhmiltä. Kesän 2025 ja loppuvuoden 2025 tutkimusaineisto kerättiin samalta vastaajaryhmältä eli kyseinen kyselyaineisto on ns. pitkittäisaineisto, jossa on yhdistetty saman vastaajan eri ajankohtina antamat vastaukset kesällä ja loppuvuonna 2025.

Vuonna 2025 Miten Suomi voi? -tutkimus toteutettiin osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka on osa Työelämän mielenterveysohjelmaa. Tutkimuksen rahoitus tuli EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Vuodesta 2026 alkaen Tutkimuksen rahoituksesta vastaa Työterveyslaitos.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)