Luonnonmarjojen kauppaan tulomäärät satokaudella 2025 nousivat kahden vuoden notkahduksen jälkeen. Thaimaalaisten poimijoiden riittävä määrä ja oikea-aikainen saapuminen oli ratkaisevan tärkeää, vaikka myös kotimaisin voimin poimitut kilomäärät kasvoivat jälleen kiitettävästi. Luomumarjojen saanto sen sijaan pysyi harmillisen matalana.

Vuonna 2025 luonnonmarjasato oli alueellisesti ja paikallisesti hyvin vaihteleva sääolosuhteiden vuoksi. Pohjoisesta Suomesta saatiin poikkeuksellisen vähän marjoja, sen sijaan Länsi- ja Itä-Suomen marjasato oli sekä puolukalla että mustikalla hyvä. Lakkasato oli lähes koko maassa erittäin huono.

Ulkomaalaisia, pääosin thaimaalaisia, poimijoita saapui maahamme noin kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna, mikä nosti kokonaismarjamäärää merkittävästi. Vaikka kotimaisin voimin tapahtuva keruu onkin kasvussa, se ei kuitenkaan riitä jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Jalostukseen tarvittavan marjan saaminen on yhä kiinni kokeneista thaimaalaisista poimijoista, jotka nykyisin kolmansista maista tulevina työskentelevät työsuhteessa kausityöläisinä.

– Viime vuodet ovat osoittaneet, että viranomaisprosessien oikea-aikainen ja sujuva toiminta on välttämätöntä luonnonmarja-alalle. Toivommekin, että viranomaiset varmistavat riittävät resurssit hakemusten käsittelyyn tulevalle kaudelle, toteaa Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas tiedotteessa.

Suomen sertifioitu luomukeruualue on maailman suurin, lähes seitsemän miljoonan hehtaaria. Valtaosa siitä sijaitsee Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla. Mikäli näille alueille sattuu huono sato, se näkyy luomumarjojen osuudessa, kuten viime vuonna. Esimerkiksi mustikalla luomun osuus jäi alle kymmeneen prosenttiin, kun se parhaimmillaan on ollut yli puolet.

– Luomukeruualueiden lisääminen eteläisessä Suomessa olisi tärkeää vuosittaisen luomuluonnontuotteiden saannon turvaamiseksi. Nykyisillä metsänhoitokäytännöillä siihen on hyvät edellytykset, toteaa Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

Marjankeruuseen liittyvät tiedot vuodelta 2025 on kysytty marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä Ruokaviraston Kantar Agri Oy:llä teettämässä tutkimuksessa. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin kattavat. Tulokset eivät sisällä myöskään suoramyyntiä kuluttajille ja suurkeittiöille eivätkä kotitalouspoimintaa. Torikaupasta vain pieni osa on mukana tuloksissa.

Arktiset Aromit ja Luonnonvarakeskus selvittivät viime vuonna suomalaisten marjastusta. Kyselytutkimukseen saatiin kiitettävästi vastauksia, peräti noin 3000 marjastajalta. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen tulokset tukevat Marsi-raportin tietoja kotimaisen keruun kasvusta.

– Tulosten alustavan tarkastelun perusteella suomalaiset marjastavat edelleen ahkerasti, eikä merkkejä marjastusinnon hiipumisesta ole nähtävillä, vahvistaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

Vaikka valtaosa kotimaisesta keruusta päätyykin omaan tai läheisten käyttöön, myös myyntikeruu on lisääntynyt. Marjojen myynti poimijoilta suoraan asiakkaille esimerkiksi Facebookin ja Tori.fi:n kautta kiinnostaa korkeamman myyntihinnan vuoksi, mutta aina raha ei ratkaise. Marjastuksen motiiveina toimivat myös luonnon hyvinvointivaikutukset.

– Marjastus on myös urheilijoille erinomaista treeniä, jossa eri lihasryhmät saavat monipuolisesti harjoitusta. Haastammekin myös urheiluseuroja marjastustempauksiin ja myös myyntikeruuseen tulevalla kasvukaudella, kannustaa Partanen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)