Edellinen maan hallitus oli laatinut lakiesityksen eduskunnalle sosiaalihuollon sekä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen liittyen. Esityksessä tuotiin vahvasti esiin teknologia ratkaisuna sote-alan ongelmiin. Nykyinen hallitus pistää vielä paremmaksi ja suunnittelee teknologian laskemista henkilöstömitoitukseen.

Henkilöstömitoituksen laskeminen etenkin hybridiyksiköissä (ympärivuorokautista sekä yhteisöllistä asumista tarjoava yksikkö yhdessä) on jo nyt haastavaa. Haastavaa on lisäksi välittömän ja välillisen työn erottaminen vuoroissa. Miten teknologian osuus vielä lasketaan tuossa yhtälössä?

Suomi on hyvinvointiteknologian kärkimaita. Kuinka monella jo onkaan Suomessa kehitetty Oura-älysormus? Hyvinvointiteknologiaa ja teknologiaa ylipäätään tarjotaan ratkaisuksi myös vanhustenhoitoon.

Kotona asuvalla voi olla käytössään turvaranneke, jokin hälytin, lääkeannostelurobotti ja liesivahti. Etenkin lääkeannostelurobotin kohdalla täytyy huomioida, että sitä voivat käyttää vain ikääntyneet, joilla on vielä kognitiivisia taitoja jäljellä. Kone antaa lääkkeet, mutta se ei vahdi lääkkeenottoa. Myös inhimillinen kohtaaminen jää pois, kun robotti hoitaa asiakasta.

Hoivayksiköissä on erilaisia nostamisen ja siirtymisen apuvälineitä kuten älylattioita sekä terapia- ja kuntoutusrobotteja. On erilaisia hankkeita kuten muistipiha, jossa sovellus antaa hälytyksen, kun vanhus on poistumassa pihapiiristä tai sovellus pitää kirjaa ulkona vietetystä ajasta helteellä ja asukkaat voidaan tarvittaessa ohjata sisätiloihin.

Hoivayksikön normaalissa aamussa hoitajia tulee aamuvuoroon 4–6 riippuen yksikön koosta. Kello 7 yöhoitaja kertoo lyhyesti, kuinka yö on mennyt. Sen jälkeen yleensä yksi hoitaja laittaa aamulääkkeet valmiiksi tarjolle. Toiset hoitajat rientävät auttamaan asukkaita, jotka ovat hereillä. Useimmilla on käytössään jonkinasteinen inkontinenssisuoja ja on hyvä peseytyä ennen aamiaiselle ryhtymistä. Hoitaja ohjaa asukkaan aamiaiselle yhteisiin tiloihin. Lähes jokaiselle asukkaalle on annettava lääkkeet suuhun ja joitakin on myös syötettävä. Useimmiten aamutoimet kestävät kello 10:een asti, jolloin hoitajat itse pääsevät aamukahville. Seuraavana on vuorossa hoitotoimenpiteet ja loppujen, useimmiten kahden autettavien asukkaiden, hoidot. Nykyiselläkin mitoituksella on haastavaa saada myös nostolaitteen avulla nostettavat asukkaat tuoliin ja yhteisiin tiloihin.

Missä välissä teknologiaa hyödynnetään? Vielä ei ole keksitty sellaista robottia, joka varovasti kurkkaa oven raosta ja kysyy, onko asiakas hereillä ja aukaisee verhot, jotta valo pääsee sisään, vie vessaan ja pesee. Robotti ei kerro vanhukselle missä ollaan, keitä ollaan, paljonko kello on ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Sitä virhettä ei saa tapahtua, että teknologia lasketaan osaksi mitoitusta.

Päivi Inberg, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer