Kaupungin taloudellinen asema on erittäin heikko. Tämä arvio iskee silmään Turun kaupungin toisesta osavuosikatsauksesta tai tilikauden tulosennusteesta, jonka ovat laatineet talousjohtaja Valtteri Mikkola ja konsernilaskennan päällikkö Merja Vuorinen.

Tämä siitä huolimatta, että toinen osavuosikatsaus lupaa parempaa kuin ensimmäinen. Alijäämäennuste on pienentynyt 11,7 miljoonalla eurolla. Nyt se on 36,3 miljoonaa euroa tilikaudella eli 12,5 miljoonaa euroa suunniteltua enemmän. Budjetti laadittiin alijäämäiseksi mutta miinusta oli lupa tulla vain 23,7 miljoonaa euroa.

Vuosikate on ennusteen mukaan 19,3 miljoonaa euroa eli kymmenen miljoonaa parempi kuin keväällä arvioitiin mutta toimintatuottojen ja verorahoituksen kertymä ei riitä kattamaan toimintakuluja ja suunniteltuja poistoja. Vuosikate ei riitä 57,2 miljoonan euron poistoihin. Sen takia määre on niin tyly eli erittäin heikko.

Pääsyitä on kaksi. Toimintamenot ovat kasvaneet rajusti. Ne ylittävät budjetoidun 25 miljoonalla eurolla. Verotuloja ei kerry toivotusti. Ne alittavat suunnitellun kahdeksalla miljoonalla eurolla. Eniten laahaavat yhteisöverotulot.

Aiemmin murheena olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka eivät pysyneet budjetissa. Nyt samaa tekevät kasvatus ja opetus. Budjetin ylitysuhka oli keväällä 15 miljoonaa euroa. Nyt se kutistunut 13,5 miljoonaan euroon. Nettomenot ovat pienentyneet. Tuotot ovat kasvaneet ja kulut vähentyneet. Mutta eivät tarpeeksi. Sopeuttaminen jatkuu.

Kaupungin taloudenpidon rytmiongelma on siis entisellään. Talousarvio hyväksytään ennen joulua mutta sen uskottavuus romahtaa heti alkuvuonna. Alijäämä paisuu heti mahdottomaksi. Sitä kurotaan umpeen loppuvuosi. Kuluvuotoa yritetään tukkia ja säästetään. Alijäämää saadaan toki aina pienemmäksi. Taloudenpito on ruuhkassa ajamista. Ensin kaasutellaan, sitten jarrutetaan.

Miksi aina näin? Eikö menoja ja tuloja pystytä ennakoimaan tarkemmin vai alibudjetoidaanko jo valmiiksi?

Lasse Virtanen