OP Ryhmän ekonomistit arvioivat asuntojen hintojen kääntyvän ensi vuonna 2,8 prosentin nousuun, mutta tänä vuonna hinnat vielä laskevat 2,0 prosenttia. Asuinrakentamisen alakulossa on näkyvissä piristymisen merkkejä, ja rakennuslupia haetaan nyt aiempaa suuremmille kerrostaloasunnoille.

OP Ryhmän ekonomistit odottavat asuntojen hintojen nousevan ensi vuonna odotettua reippaammin. Ennustetta hintojen noususta vuonna 2025 on nostettu 2,8 prosenttiin, kun aiemmin odotuksissa oli 2,0 prosentin nousua.

– Asuntomarkkinoiden elpyminen on käynnistynyt odotettua tahmeammin ja osin ensi vuoden positiivisemmassa näkemyksessä on kyse elpymisen siirtymisessä hieman eteenpäin. Isossa kuvassa odotukset eivät ole muuttuneet aiemmasta. Asuntomarkkinat elpyvät, mutta pikaelpymistä ei ole näköpiirissä, OP Ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén sanoo tiedotteessa.

Kuluvan vuoden osalta OP:n ekonomistit laskevat ennustettaan hieman asuntojen hintojen kehityksestä odotettua vaisumman alkuvuoden jälkeen. Osakeasuntojen hintojen odotetaan laskevan 2,0 prosenttia toukokuussa ennustetun 1,5 prosentin sijaan.

– Asuntojen kauppamäärät ovat jo nousseet pohjalukemista, mutta kauppaa käydään yhä selvästi normaalia vähemmän. Loppuvuoden osalta odotuksissa ei ole tapahtunut suurta muutosta ja odotamme yhä, että asuntomarkkinat alkavat piristyä syksyn ja talven aikana, Widgrén sanoo.

Asuntomarkkinoiden kannalta tärkeät euribor-korot ovat laskeneet tuntuvasti loppukesän aikana, ja 12 kuukauden euribor on jo kolmen prosentin tasolla. Myös reaalitulojen kehitys on palkkojen nousun ja inflaation maltillistumisen seurauksena vahvistunut.

– Kestävämmälle asuntomarkkinoiden elpymiselle alkaa olla eväitä korkojen laskun, hyvän tulokehityksen ja taloustilanteen parantumisen myötä. Työmarkkinoiden heikentyminen hieman latistaa tunnelmaa, mutta kaiken kaikkiaan näkymä asuntomarkkinoiden piristymiselle on hyvä, Widgrén toteaa.

Tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan OP:n ekonomistit tarkastelevat rakentamisen tilannetta. Asuinrakennusinvestoinnit ovat laskeneet vuoden 2022 alun tasosta peräti 35,7 prosenttia ja painuneet samalle tasolle kuin 15 vuotta sitten.

– Rakentaminen ja etenkin asuinrakentaminen ovat olleet Suomen talouden selvästi heikoimmat lenkit. Ilman rakentamisen negatiivista vaikutusta Suomen talous olisi kasvanut koko ajan ja kehittynyt euroalueen kanssa samaa tahtia. Rakentamisen romahduksella onkin ollut merkittävä rooli talouden heikkoudelle, Widgrén sanoo.

Ensimmäisiä merkkejä rakentamisen pohjan saavuttamisesta alkaa kuitenkin olla näkyvissä. Kausitasoitettuna tarkastellut rakennusluvat ovat nousseet vuoden alun pohjalukemista ja myös rakennussektorin avoimien työpaikkojen määrä on noussut hieman alimmilta tasoiltaan. Vielä tänä ja ensi vuonna uusia asuntoja valmistuu kuitenkin poikkeuksellisen vähän.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana rakentaminen on keskittynyt kovan kysynnän ajamana pieniin asuntoihin. Viimeaikaisen kehityksen perusteella kysyntään on kuitenkin vastattu ja pienten asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi isompien asuntoja enemmän.

– Nyt haettujen rakennuslupien perusteella rakennettavien asuntojen keskikoko on kääntynyt selvään nousuun. Etenkin rakennettavien kerrostaloasuntojen keskikoko tulee kasvamaan lähivuosina ja pienten asuntojen osuus uusista valmistuvista asunnoista jää todennäköisesti aiempaa pienemmäksi, Widgrén toteaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)