FM Hanna Elomaa tutki väitöskirjassaan immuunisolujen merkitystä suolistosyövässä sekä kartoitti immuuni- ja syöpäsolujen välisiä vuorovaikutussuhteita. Saadut tulokset edistävät suolistosyöpäpotilaan ennusteen arviointia ja voivat auttaa uusien syöpähoitojen kehittämisessä.

Suolistosyövän havaitseminen aikaisessa vaiheessa on merkittävä potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä. Taudin etenemiseen ja potilaan ennusteeseen vaikuttaa kuitenkin myös useita muita tekijöitä, kuten syövän läheisyydessä olevien immuunisolujen määrä ja tyyppi.

Osa elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvista immuunisoluista kykenee tunnistamaan ja eliminoimaan syöpäsoluja. Siksi immuunisolujen korkealla määrällä on tyypillisesti yhteys suolistosyöpäpotilaan parempaan ennusteeseen. Syöpäsolut voivat kuitenkin edistää omaa kasvuaan hillitsemällä immuunisolujen toimintaa.

Elomaa kartoitti väitöskirjassaan useita immuunisolutyyppejä suolistosyövän kudosnäytteistä monivärjäysmenetelmän ja tietokoneavusteisen kuva-analyysin avulla.

– Tutkimuksessamme käytetyillä menetelmillä saatiin tunnistettua tarkasti eri immuunisolutyyppejä, mikä on usein perinteisillä värjäysmenetelmillä haastavaa solujen samankaltaisen rakenteen vuoksi. Lisäksi kuva-analyysit mahdollistivat solujen tarkan sijainnin määrittämisen, Elomaa toteaa tiedotteessa.

Usein immuunisolujen vaikutusta tutkitaan analysoimalla niiden tiheyksiä syövän mikroympäristössä. Tämä tutkimus osoitti tiheyden lisäksi niiden sijainnin olevan merkittävä potilaan ennusteeseen vaikuttava tekijä.

– Jotkut immuunisolut sijaitsivat keskimäärin merkittävästi lähempänä syöpäsoluja kuin toiset. Lisäksi joissakin tapauksissa syöpäsolujen lähellä olevilla immuunisoluilla oli kauempana olevia vahvempi ennustemerkitys, Elomaa kertoo.

Immuunisolujen lisäksi tutkimuksessa analysoitiin tiettyjen immuunisolujen toimintaa hillitsevien proteiinien ilmenemistä. Näillä proteiineilla on ajateltu olevan syöpäsolujen kasvua edistävä, ja siten suolistosyöpäpotilaan ennustetta heikentävä vaikutus.

– Vastoin ennakko-oletusta havaitsimme immuunisolujen toimintaa hillitsevien proteiinien suuren määrän olevan yhteydessä suolistosyöpäpotilaan parempaan ennusteeseen. Tämä tulos korostaa immuuni- ja syöpäsolujen vuorovaikutussuhteiden monimutkaisuutta sekä tarvetta yksityiskohtaisille syövän mikroympäristöä kartoittaville tutkimuksille, Elomaa sanoo.

Tutkimuksessa saatu yksityiskohtainen tieto immuunisoluista sekä niiden vuorovaikutussuhteista syöpäsolujen kanssa voi parantaa suolistosyöpäpotilaan ennusteen ja hoidon toimivuuden arviointia sekä edistää uusien syöpälääkkeiden kehittämistä.

FM Hanna Elomaan väitöskirja The roles of immune cell composition and immunosuppressive factors in the colorectal cancer microenvironment tarkastettiin 30. elokuuta Jyväskylän yliopistossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)