Kun pikamuotiliikkeet rantautuivat ensimmäisen kerran Suomeen, Kaisa-Maija Katajamäki katsoi viiden euron t-paitaa ja pohti, miten ihmeessä se saattoi maksaa niin vähän.

Katajamäki löysi myöhemmin tiensä Berliiniin, jossa hän asui 11 vuotta ja työskenteli siellä vastuullisten brändien parissa. Berliinissä hän tapasi myös kumppaninsa, yhdysvaltalaislähtöisen Aaron Bestin. Pariskunta muutti myöhemmin Turkuun.

Berliinin-vuosista jäi kytemään haave vastuullisen muodin kaupasta. Unelmasta konkretisoitui, kun he tapasivat yhteisen ystävän kautta Mark Bromleyn.

Brittiläinen Bromley oli muuttanut Suomeen neljä vuotta sitten ja päätynyt avaamaan Echo Dek -nimisen liikkeen, jossa myi pieniä eriä itsenäisten pikkubrändien ja taiteilijoiden tuotteita.

Bromley, Katajamäki ja Best tulivat keskenään hyvin toimeen ja alkoivat nopeasti jakaa ideoita. Syntyi ajatus yhteistyöstä.

– Asiat tapahtuivat loppujen lopuksi melko nopeasti, Bromley kuvailee.

Kolmikko löysi sijaintinsa puolesta erinomaisen liiketilan Kristiinankadulta. Saman katon alle muuttivat Bromleyn Echo Dek sekä Katajamäen ja Bestin tuore vastuullista muotia tarjoava Manakin. Kahden toimijan yhteistyöliike avasi ovensa syyskuussa.

Tekijöiden arvot ovat selkeästi näkyvillä. Katajamäki ja Best mainitsevat eettisyyyden, kestävyyden ja hyvän asiakaspalvelun. Manakinissa keskitytään myymään laadukkaita perusvaatteita nopeasti vaihtuvien trendien sijaan.

Bromley välttää massatuotantoa ja painottaa haluavansa työskennellä suoraan taiteilijoiden ja käsityöläisten kanssa. Hänen valikoimassaan on edustettuna paljon naisten omistamia yrityksiä ja queer-taiteilijoita.

Bromleylla on myös haaveena tehdä liikkeestä sosiaalinen tila, johon ihmiset tulisivat viettämään aikaansa ja ehkä istahtaisivat hetkeksi alaskin. Bromley myy paikallista kahvia ja rupattelee mielellään asiakkaiden kanssa.

– Olen britti ja puhun liikaa, ja se välillä shokeeraa ihmisiä, Bromley nauraa.

Bromley kertoo, että ei henkilökohtaisesti haaveile tulevaisuudessa laajentavansa toimintaa sen suuremmin, vaan tahtoo keskittyä nimenomaan sosiaaliseen puoleen. Hän mainitsee mahdollisuuksina esimerkiksi pienet keikat, levyjen soittamisen, viinitarjoilun ja kesällä laajemman kirpputoritoiminnan.

– En tee tätä rikastuakseni, tässä ei ole kyse siitä.

Manakinin Best ja Katajamäki toivovat, että, että ihmiset oppisivat tunteman heidät ja löytäisivät liikkeeseen aina takaisin. Myös uusien vastuullisten brändien esitteleminen on heille tärkeää.

Kaikki kolme ovat luottavaisia liikkeen tulevaisuuden suhteen, vaikka haastava taloudellinen maailmantilanne ja hintojen nousu huolettavatkin.

– Toivon parempia aikoja meille ja kaikille turkulaisille pienille kivijalkaputiikeille. Ne tekevät tästä kaupungista elävän, Katajamäki summaa.

Helmi Henell