Saaristolaisleivän tarkka historia on pimennossa

Saaristolaisleipää on tehty saaristossa pitkään. Sitä ei tiedetä, onko se kuitenkaan saaristossa syntynyt. Saaristolaisleipää on tehty saaristossa pitkään. Sitä ei tiedetä, onko se kuitenkaan saaristossa syntynyt.

Ruoka on ollut monessa ihmiskunnan historian käännekohdassa merkittävässä roolissa. Se on vienyt yhteiskuntaa eteenpäin ja sillä on voitettu sotia. Toiselta puolelta maailmaa tai läheltä naapurimaasta tuotu ruoka on kulttuurituliainen, joka jää usein elämään paikallisten arkeen.

Itämeren välillä tavara ja siten myös ruoka ovat vaihtaneet omistajaa jo satoja vuosia. Siksi tuntuukin hieman erikoiselta, että saaristolaisleivän historiasta on hankala löytää tarkkoja tietoja.

Esimerkiksi erään ruokablogin mukaan saaristolaisleipä on saattanut saada vaikutteita saksalaisesta tummasta leivästä, jota hansakauppiaat ovat tuoneet Suomeen 1600-luvulla. Tälle ei kuitenkaan ole esitetty blogissa minkäänlaista lähdettä. Helsingin yliopiston kansatieteen professori Katriina Siivonen suhtautuu väitteeseen epäillen.

– En usko tuota suoralta kädeltä. Monesti kun jotain lähdetään tuotteistamaan, sille haetaan mielellään pitkät ja arvovaltaiset juuret. Voihan tuo pitää paikkansakin, mutta se pitäisi kyllä selvittää tarkemmin, Siivonen sanoo.

Siivonen on valmistunut Turun yliopistosta kansatieteen tohtoriksi ja työskentelee Helsingin yliopistossa professorin sijaisena. Väitöskirjassaan hän tutki Varsinais-Suomen saaristoa ja paikallisten identiteettien ja kulttuurien merkitystä ihmisten arjessa.

Käytännössä Siivonen on kiinnostunut kulttuuriperintöön liittyvistä ilmiöistä: siitä, miksi ja miten tietyt kulttuuriset piirteet nostetaan esille. Ruokaa käytetään usein juuri tällä tavalla tuotteistamistarkoituksessa.

– Lihapulla on hyvä esimerkki. Sitä pidetään monessa paikassa oman kulttuurin piirteenä, mutta kyllä sitä löytyy ihan eri puolilta maailmaa. Jauhelihasta tehdyissä pullissa voi olla erilaisia mausteita, mutta aika samaa ruokaa ne kaikki ovat. Leimallisuus ja todellisuus eivät välttämättä kohtaa, Siivonen sanoo.

Juuri tämän takia saaristolaisleipä olisi Siivosen mielestä kiinnostava tutkimusaihe. Sitä pidetään hyvin keskeisenä osana saariston ruokakulttuuria, mutta tarkkaa historiallista aineistoa on olemassa hyvin vähän, jos ollenkaan.

– Markkinoilla eri puolilla Suomea myydään makeaa siirappista leipää saaristolaisleivän nimellä. Miksi juuri saaristo? Tätä ei ole tutkittu, mutta se näkyy kulttuurissa tällaisena ilmiönä. Minulla on asiaan hieman tuntumaa saaristotutkijana, mutta toistaiseksi ei ole ollut mahdollisuutta tutkia asiaa.

Toivo Vuorelan teos Suomalaisen kansankulttuurin kartasto (1976) mainitsee leivän, joka saattaa olla jotain sukua saaristolaisleivälle. Kartastossa esitellään erilaisia leipiä ja kerrotaan, missä päin Suomea niitä esiintyy. Yhdessä kohdassa mainitaan varileipä.

Varileipä on imelletty makeahko leipä, jota on valmistettu aikanaan kenties hieman juhlavampia tilaisuuksia varten. Sen leipomisessa ei kuitenkaan ole käytetty siirappia tai sokeria eikä muitakaan makeutusaineita, vaan se on makeutettu maltaista imeltämällä.

– Siinä on ollut makeutta kuitenkin, ja maltaitahan laitetaan saaristolaisleipään. Sitä on kuitenkin esiintynyt koko Lounais-Suomessa, ei mitenkään pelkästään saaristossa. Varileipä on tavallaan vanhemman ruokakulttuurin vastine saaristolaisleivälle. Olisi kiinnostavaa selvittää, onko niillä jokin yhteys, Siivonen kertoo.

Katriina Siivosen mukaan saaristolaisleipä on kiinnostava kulttuurinen ilmiö, koska saaristo-sanaa nostetaan ahkerasti esille leivän myynnissä. Koska tarkkaa historiaa ei tunneta, leipää saatetaan markkinoida perusteilla, jotka eivät välttämättä ole edes tosia.

– Saaristolla on eräänlainen leima ruotsinkielisen Suomen symbolina. Se on eksoottinen, vähän niin kuin Lappikin, ja tuo jotain lisäarvoa tuotteeseen. Ei voi sanoa, että saaristolaisleivän markkinointi perustuu vain tähän, mutta kyllähän sitä tällaisen avulla myydään. Tällainen ilmiö olisi kyllä tutkimuksellisesti kiinnostava, Siivonen toteaa.

Suomalaisten enemmistö torjuu EU:n metsäpolitiikan

Suomalaisista 64 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen pitää vastustaa EU:n pyrkimyksiä säännellä ja rajoittaa Suomen metsien käyttöä, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Enemmistö alueen yrityksistä uskoo tunnin junan vaikuttavan liiketoimintaan myönteisesti

Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 60,1 prosenttia arvioi, että tunnin juna tulee vaikuttamaan positiivisesti yrityksen liiketoimintaan.

Enemmistö Turun kauppakamarin jäsenistä näkee tunnin junalla olevan toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan. Joulukuussa toteutettuun kyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 60,1 prosenttia arvioi, että tunnin juna tulee vaikuttamaan positiivisesti yrityksen liiketoimintaan. Kielteistä vaikutusta yritykselleen povaa kyselyn mukaan vain 4,6 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi lähes 200 varsinaissuomalaista toimitusjohtajaa.

Kestilänkulmaa korotetaan, sisäpihalle kahdeksankerroksinen asuinkerrostalo

Kestilänkulma suojellaan ja korotetaan.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tiistaina asemakaavanmuutosta, jossa ehdotetaan osoitteessa Kristiinankatu 10a olevan tontin sisäpihalla olevan toimistorakennuksen korvaamista kahdeksankerroksisella asuinkerrostalolla.

Ville Niinistö: Hiilensidonnan markkinoilla monia mahdollisuuksia, mutta selkeitä sääntöjä tarvitaan

Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö ryhtyy neuvottelemaan Vihreän ryhmän edustajana hiilenpoistojen sertifioinnista Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa. Tavoitteena on kehittää sääntelyä hiilensidonnan todentamiseksi ja raportoinniksi ja samalla kannustaa viljelijöitä, metsänomistajia, yrityksiä ja teollisuutta uusien ratkaisujen käyttöönottoon hiilidioksidin sitomiseksi ja varastoimiseksi.

Pihabongauksessa ennätysvähän metsätiaisia

Sinitiaisia nähtiin useimmilla pihoilla.

BirdLife Suomi järjesti viime viikonloppuna Pihabongaus-tapahtuman jo 18. kerran. Tulokset kertovat karua kieltään metsätiaisten alamäestä. Sekä kuusitiaisia että erittäin uhanalaisia hömötiaisia havaittiin vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Töyhtötiaisia on vain kerran ollut vielä vähemmän kuin nyt.

Valkonen jatkaa kokoomuksen puoluehallituksessa

Kansanedustaja, Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Valkonen on valittu jatkokaudelle kokoomuksen puoluehallitukseen. Valkonen on ollut puoluehallituksen jäsen vuodesta 2020.

Ylioppilaskylän rantareitin ulkovalaistus saneerataan

Ylioppilaskylän rantareitti.

Aurajokivarressa sijaitsevan Ylioppiskylän rantareitin valaisinpylväiden ja valaistuksen kunto on heikko. Rantareitin valaistus on heikkokuntoisissa puupylväissä. Ilmajohdot hankautuvat osittain puiden oksistoon. Ulkovalaistuksen saneeraus on tarkoitus toteuttaa kesän aikana siten, että uusi valaistus on toiminnassa 30. kesäkuuta.

Puutarhaliitto ja Martat innostavat jakamaan puutarhataitoja

Marttaliitto ja Puutarhaliiton PUUHA-hanke haastavat kotipuutarhureita jakamaan taitojaan muille.

Tekeminen, taitaminen ja tietäminen ovat keskeisiä asioita puutarhanhoidossa. Marttaliitto ja Puutarhaliiton PUUHA-hanke haastavat kotipuutarhureita jakamaan taitojaan muille. Kampanjaan voi osallistua 25.1.–30.9.

Joka neljäs valvontamaksu johtuu virheestä, joka toistuu vuodesta toiseen

Suomen yleisin pysäköintivirhe oli viime vuonna pysäköintikiekon käyttämättä jättäminen. Siihen syyllistyi lähes joka neljäs (24,3 %) valvontamaksun saaneista autoilijoista. Vain ani harva käyttää kiekkoa virheellisesti silloin, kun muistaa laittaa sen esille, paljastavat Suomen suurimman pysäköintialan työllistäjän ParkkiPaten tuoreet tilastot vuodelta 2022.

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkui viime kesänä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto elpyi vahvasti koronakriisistä kevättalvella 2022. Liikevaihdon kasvu on jatkunut myös kesän ja alkusyksyn aikana Venäjän sotatoimista ja kasvaneesta inflaatiosta huolimatta, sillä vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä yritysten liikevaihto oli 12,6 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Hyötytietoa perintö- ja lahjaverosta sekä vähennyksistä

Veronmaksajain Keskusliiton Varsinais-Suomen paikallisyhdistys järjestää neuvontatilaisuuden perintö- ja lahjaverosuunnittelusta maanantaina 30. tammikuuta.

Nostotyö sulkee illalla ja yöllä ajokaistan Helsinginkadulla

Helsinginkatu 22:n kohdalla tehdään nostotyötä maanantain ja tiistain välisenä yönä kello 18.30–6.

Maakuntahallitus edelleen Tunnin junan takana

Maakuntahallitus käsitteli maanantaina Turun tunnin junan tilannetta ja antoi yksimielisen myönteisen lausunnon. Maakuntahallituksella on jo aiemmin sovitut, yksimieliset hallitusohjelmatavoitteet Tunnin junan suhteen. Varsinais-Suomen liitto toistaa aiemmissa lausunnoissaan esille nostetut näkemykset.

TPS:n Valtteri Pulli ja Pauliina Salonen debytoivat jääkiekkomaajoukkueissa

Pauliina Salonen.

Jääkiekon A-maajoukkueen ottelut jatkuvat Sveitsissä ja Ruotsissa pelattavassa Ruotsin EHT-turnauksessa. Huhtikuussa MM-mitaleista pelaavilla Naisleijonilla ja alle 18-vuotiailla Pikkuleijonilla on edessään viimeiset turnaukset ennen MM-kisoja: Naisleijonat matkaa Saksaan ja Pikkuleijonat isännöi neljän maan turnausta Raumalla ja Eurajoella.

Turun kauppakorkeakoululle aluetalouden lahjoitusprofessuuri

Varsinais-Suomen kunnat lahjoittavat Turun yliopiston kauppakorkeakoululle taloustieteen professuurin erityisalanaan aluetalous. Lahjoituksen arvo on 600 000 euroa.

Suomessa viime vuonna 469 euroseteliväärennöstä

Suomessa löydettiin viime vuoden aikana 469 euroseteliväärennöstä. Määrä jatkoi laskuaan edellisvuodesta, jolloin kierrosta löytyi 523 euroseteliväärennöstä.

Korona vähensi suomalaisten liikkumista 2 500 kilometrillä vuodessa asukasta kohden

Koronapandemian vaikutukset suomalaisten liikkumiseen näkyivät matkojen määrissä ja pituuksissa selvästi. Suomalainen valitsee edelleen mieluiten henkilöauton liikkumiseen, seuraavaksi eniten kuljetaan jalan. Tiedot selviävät Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisemasta säännöllisesti toteutettavasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, joka kartoitti viimeisimpänä suomalaisten liikkumistottumuksia vuonna 2021. Lisääntyneen etätyön vaikutus liikkumisen kokonaismäärään oli kuitenkin pieni.

Ikääntyneiden lähiliikuntamahdollisuudet paranevat Turussa

Turussa käynnistetään hanke, jonka tavoitteena on löytää liikuntapalveluiden ulkopuolelle jääneet ikäihmiset ja tukea aktiivisesti heidän liikkumismahdollisuuksiaan lähellä kotia. Alueelliset Lähiliikkujat-ryhmät lisäävät osallistujiensa hyvinvointia ja alueiden yhteisöllisyyttä. Samalla ne tasaavat liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia kaupungin eri alueiden välillä.

Urheilu

TPS:n Valtteri Pulli ja Pauliina Salonen debytoivat jääkiekkomaajoukkueissa

Pauliina Salonen.

Jääkiekon A-maajoukkueen ottelut jatkuvat Sveitsissä ja Ruotsissa pelattavassa Ruotsin EHT-turnauksessa. Huhtikuussa MM-mitaleista pelaavilla Naisleijonilla ja alle 18-vuotiailla Pikkuleijonilla on edessään viimeiset turnaukset ennen MM-kisoja: Naisleijonat matkaa Saksaan ja Pikkuleijonat isännöi neljän maan turnausta Raumalla ja Eurajoella.

Sauli Heilimön, 41, kuolema jättää suuren aukon suomalaiseen kamppailu-urheiluun

 Aktiiviuransa jälkeen Sauli Heilimö valmensi nuorempaa kamppailijasukupolvea.

Suomalainen kamppailu-urheilukansa joutui vastaanottamaan tammikuun lopulla suru-uutisen, kun tieto 41-vuotiaan Sauli Heilimön kuolemasta levisi sosiaalisessa mediassa.

TPS varmisti naisten runkosarjan voiton

TPS löi lauantaina FBC Loiston 10 -3.

Hallitseva mestari TPS varmisti jo nyt naisten A-lohkon runkosarjan voiton, kun se haki Helsingistä 18. perättäisen kolmen pisteen voittonsa kaatamalla EräViikingit 5–4.

Wilma Murto Varsinais-Suomen paras urheilija, Jarno Koivunen paras valmentaja

Urheiluväki kokoontui Logomoon palkintogaalaan.

Logomossa juhlittiin varsinaissuomalaista urheiluvuotta 2022 yli 800 osallistujan voimin. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (LiikU) ja järjestäjäkumppaneiden isännöimässä gaalassa jaettiin tunnustusta liikunnassa ja urheilussa menestyneille henkilöille ja tahoille.

Puukkokatsomo: Interillä mahdollisuus markkinointiin

Anton Aaltonen.

FC Inter sai haaviinsa tammikuussa äärimmäisen kiinnostavan pelaajan, kun Anton Aaltosen siirtyminen HJK:n organisaatiosta Turkuun varmistui.

TPS aloittaa Ykkösen Urheilupuiston Yläkentällä

TPS avaa Ykkösen kotipelinsä Urheilupuiston Yläkentällä. Kasper Hämäläinen kuuluu joukkueen johtaviin pelaajiin.

Miesten Ykkösen otteluohjelma on julkaistu. TPS:n osalta sarjapelit potkaistaan käyntiin lauantaina 15. huhtikuuta vierasottelulla tammisaarelaista EIF:ää vastaan.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.