NEMESIS-tutkimusinfrastruktuuri kerää Saaristomerialueella data-aineistoja, jotka liittyvät ympäristön tilaan ja merelliseen turvallisuuteen. NEMESIS mahdollistaa kolmen korkeakoulun yhteistyönä merialueiden ympäristö- ja turvallisuuspoikkeamiin liittyvän tutkimuksen ja muutosten pitkäaikaisen seurannan.

Turun seudulle on myönnetty mittava rahoitus Saaristomeren rannikkoalueiden ympäristö- ja turvallisuusdatan keruuseen NEMESIS (Networked Environmental Monitoring and Evaluation System for Intelligent Surveillance) -tutkimusinfrastruktuuriin.

Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä lähes 15 miljoonaa euroa yhteensä kymmenelle paikalliselle tutkimusinfrastruktuurille. Hankkeet käynnistyvät 1.1.2026 ja kestävät kolme vuotta.

Rahoituksen tavoitteena on edistää alueellista elinvoimaisuutta ja kunnianhimoista T&K-toimintaa suuntaamalla rahoitusta alueellisesti merkittävien paikallisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja päivittämiseen.

– Toisin kuin normaaleissa tutkimusinfrastruktuurihauissa, tämän rahoitushaun tärkein painopiste oli alueellisten, älykkään erikoistumisen ja maakuntastrategiaan liittyvien tavoitteiden edistäminen, korkeakoulujen kannustaminen yhteistyöhön, sekä uusien innovaatioiden syntymisen edistäminen ja T&K-toiminnan yhteiskunnallinen hyödyntäminen, sanoo Turun AMK:n vararehtori Juhani Soini tiedotteessa.

– Valmisteluprosessin yhteydessä kartoitimme, Nemesis-projektin lisäksi, useita muita yhteisiä kärkiä, joihin jatkossa voimme esimerkiksi korkeakoulujen teknologiakampusyhteistyön kautta välittömästi panostaa, Soini jatkaa.

– Koska haussa painotettiin erityisesti maakuntien sisäisiä konsortioita, ja yhdeltä organisaatiolta sai olla enintään kolme hakemusta, teimme hakemusvaiheessa yhteistyötä Turun seudun korkeakoulujen kesken, sanoo tutkimuksen vararehtori Piia Seppänen Turun yliopistosta.

Suomen Akatemia myönsi NEMESIS-infrastruktuurikonsortiolle lähes kaksi miljoonaa euroa. Konsortiossa ovat mukana Turun ammattikorkeakoulu (johtaa konsortiota, vastuuhenkilönä koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jarkko Paavola), Turun yliopisto (partneri, maantieteen apulaisprofessori Elina Kasvi) ja Åbo Akademi (partneri, professori Christian Pansch-Hattich).

NEMESIS-tutkimusinfrastruktuurin tarkoituksena on tukea monitieteistä tutkimusta, keskittyen valuma-alueiden ja rannikkovesien tilaan, rannikko- ja vesiekologiaan sekä merialueiden turvallisuustilannetietoisuuteen liittyviin näkökohtiin.

Tutkimusinfrastruktuuri vastaa kriittiseen tarpeeseen kerätä kattavia rannikkoalueiden merellisiä data-aineistoja Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Infrastruktuurissa kerättävät datalähteet liittyvät ympäristön tilaan ja merelliseen turvallisuuteen. NEMESIS mahdollistaa tutkimuksen ympäristö- ja turvallisuusanomalioista sekä pitkäaikaisten muutosten prosesseista ja mekanismeista.

– NEMESIS yhdistää miehittämättömän vesiliikenteen, vesien- ja ympäristönsuojelun sekä meriympäristön tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurit yhdeksi kokonaisuudeksi ja mahdollistaa merkittävän jatkokehittämisen. Pystymme tutkimaan kokonaisvaltaisesti ympäristön tilaa ja turvallisuuteen liittyvää tilannetietoisuutta, sanoo hankkeen johtaja Jarkko Paavola Turun ammattikorkeakoulusta.

– Yhteisellä hankkeella on suuri merkitys, sillä meillä kaikilla on sama tavoite, eli Saaristomeren suojelun edistäminen. Hanke tarjoaa mahdollisuuden yhdistää voimamme aina valuma-alueelta Saaristomerelle, syventää yhteistyötä ja täydentää toinen toistemme osaamista. Uskon, että tämä on merkittävä alkusysäys pidemmälle yhteistyölle alueella, sanoo Digitaaliset vedet -lippulaivahankkeen (DIWA) apulaisprofessori Elina Kasvi Turun yliopistosta.

– Olemme iloisia voidessamme tehdä tiivistä yhteistyötä tärkeän ympäristö- ja turvallisuustiedon keräämiseksi Saaristomerellä. Nyt on mahdollista mitata meren säätila ja seurata aluetta tarkasti eri meriympäristöissä pitkällä aikavälillä sekä kokoaa ja koordinoida hajallaan olevaa dataa, mikä hyödyttää sekä tiedettä että yhteiskuntaa, sanoo Christian Pansch-Hattich, Åbo Akademin meriekologian professori.

NEMESIS yhdistää kiinteät havainnointiasemat ja mittausalukset yhdeksi joustavaksi kokonaisuudeksi. Osa hankkeessa käytettävistä aluksista on miehittämättömiä eli etäoperoituja tai autonomisia. Havainnointilaitteet ovat reaaliaikaisen tiedonsiirron avulla yhteydessä sekä toisiinsa että keskitettyyn data-alustaan ja etäoperointikeskukseen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)