Uusi tutkimus Itä-Suomen yliopistosta tuo esiin vankien äänen kestävän kehityksen keskustelussa. Tutkimus osoittaa, että vankien käsitykset kestävästä kehityksestä vaihtelevat laajasti yksittäisistä arjen teoista globaaleihin ympäristöongelmiin. Vangeilla on yleisesti ottaen halua toimia vastuullisesti, vaikka rakenteelliset esteet joiltain osin rajoittavat näitä mahdollisuuksia.

Tutkijatohtorit Sirpa M. Manninen ja Teija Makkonen havaitsivat tutkimuksessaan, että vangit tunnistivat ilmastonmuutoksen, saastumisen ja luonnon monimuotoisuuden katoamisen vakavaksi ongelmaksi. Monet vangit liittivät kestävyyden konkreettisiin arjen tekoihin, kuten kierrätykseen ja energiansäästöön. Pienet teot, kuten veden ja energian säästäminen sekä kulttuuriset tavat, esimerkiksi sauna ja perhejuhlat, koetaan tärkeiksi hyvinvoinnin ja kestävyyden kannalta.

Vangit kokevat, että vankiloiden rakenteelliset esteet heikentävät osallisuutta kestävyystoimiin. Vankilaolosuhteet rajoittavat mahdollisuuksia esimerkiksi asiaankuuluvaan jätehuoltoon tai luonnonläheisyyteen. Internetin puute ja vähäinen tiedonsaanti lisäävät vankien kokemusta ulkopuolisuudesta yhteiskunnallisiin asioihin, kuten kestävyystoimiin. Vangit suhtautuvat epäilevästi poliittisiin päätöksiin ja kokevat kestävyystoimien vievän heidän elämäntilanteessaan enemmän kuin ne antavat. He muun muassa kokevat kestävän kehityksen seurausten, kuten taloudellisten säästöjen, kohdistuvan epäreilusti heikoimmassa asemassa oleviin.

– Vapauden ajateltiin tuovan toivoa kestävämmästä elämäntavasta ja paremmasta tulevaisuudesta, Manninen kertoo tiedotteessa.

Useat vangit suunnittelevat vapautumisen jälkeiseen elämään kestävää elämäntapaa, kuten omavaraisuutta ja kulutuksen vähentämistä. Kestävyystoimet nähdään myös sosiaalisena ja moraalisena projektina, jossa jokaisen toivotaan kantavan vastuuta.

Tutkimus korostaa, että vankiloiden kestävän kehityksen ohjelmat eivät saa olla pelkkiä ylhäältä johdettuja hankkeita. Tarvitaan osallistavia käytäntöjä, jotka tukevat vankien omaa toimijuutta ja vahvistavat heidän ympäristökansalaisuuttaan.

– Näin voidaan edistää sekä ekologisia tavoitteita että sosiaalista oikeudenmukaisuutta eli toteuttaa Agenda 2030 lupausta, että ketään ei jätä kestävyyspyrkimysten ulkopuolelle.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla viime vuoden syksyllä ja tammikuussa. Tutkimus on osa Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa SISU-hanketta Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)