Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata.

Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole.

Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja

etäyhteyksiä hyödyntävä opetus.

– Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki tiedotteessa.

Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Jos opetusryhmässä on keskimäärin 25 oppilasta, tämä tarkoittaa lähes 3 840 opetusryhmää nykyistä vähemmän. Samaan aikaan vieraskielisten oppilaiden osuus kasvaa.

Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata.

Saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole.

Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi, joita ovat opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen.

– Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Myllymäki.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettaman väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämisessä tarkastelleen työryhmän tehtävänä oli valmistella hallitusohjelman linjausten pohjalta esitys siitä, miten väestökehityksen muutoksiin voidaan vastata perusopetuksessa.

Kuntaliitto oli mukana työryhmän työssä, ja Kuntaliiton Irmeli Myllymäki toimi työryhmän asiantuntijajäsenenä. Työskentelyn lähtökohtana oli varmistaa, että lapsen oikeus koulutukseen toteutuu mahdollisimman yhdenvertaisesti koko maassa.

Perusopetuksen järjestäjien välinen yhteistyö nähdään keskeisenä keinona vastata väestökehityksen tuomiin muutoksiin.

Lainsäädäntö mahdollistaa jo nyt erilaiset yhteistyömallit, mutta käytännön yhteistyötä halutaan vahvistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut 8 miljoonan euron pilottiavustuksen, jolla kannustetaan kuntia kehittämään yhteistyörakenteita erityisesti väestökehitykseltään haastavilla alueilla. Tukea voi hakea esimerkiksi suunnitelmaan toteuttaa perusopetusta kuntien välisenä yhteistyönä Kuntalain mukaisen vastuukuntamallin pohjalta.

– Monessa kunnassa oppilasmäärien muutoksiin ei pystytä vastaamaan yksin. Siksi kuntien välinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. On hyvä, että kuntien toive yhteistyötä tukevasta kannustinrahoituksesta on kuultu, Myllymäki toteaa.

Väestökehitys vaikuttaa myös opettajien saatavuuteen ja osaamistarpeisiin. OKM:n työryhmä esittää, että opettajien ja rehtorien kelpoisuuksia tarkastellaan tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.

– Nykyisiin kelpoisuuksiin tarvitaan joustoa, mutta koulutustasosta ei tule tinkiä.

Tavoitteena on selkeyttää myös opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia hyödyntää yhteisiä opettajia esimerkiksi useamman kunnan kesken.

Opettajien tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta tulisi kehittää huomioimaan paremmin oppilaiden moninaisuus ja maahanmuuttotaustaiset oppilaat. Opettajat tarvitsevat valmiuksia myös etäyhteyksien käyttöön opetuksessa.

Yksi työryhmän keskeisistä kehittämisehdotuksista liittyy etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen.

Etäyhteyksien kehittäminen tuo ratkaisuja erityisesti harvaanasuttujen alueiden opetustarjontaan tilanteissa, joissa kelpoista opettajaa ei ole kaikkiin aineisiin. Lisäksi etäyhteyksien hyödyntämiselle on tarvetta kasvukeskuksissa, joissa harvinaisten kielten ja uskontojen opetus lisääntyy.

Tällä hetkellä perusopetuksen lainsäädäntö ei tunnista etäopetusta tai etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Tilanne on epäselvä. Kuntaliitto näkee tärkeänä työryhmän ehdotuksen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kokeilusta seuraavaan hallitusohjelmaan.

– On tärkeää toteuttaa kokeilu seuranta- ja arviointitutkimusta hyödyntäen, jotta lainsäädäntöä ja pedagogiikkaa päästään kehittämään. Työryhmän ehdotuksen mukaan arvioinnissa tarkasteltaisiin muun muassa oppimistuloksia, hyvinvointivaikutuksia ja kustannuksia. Kokeilun tulosten hyödyntäminen antaa eväät perusopetuksen lainsäädännön uudistamiseen.

Etäopetuksen ja etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen toteutuksen lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen. Se tarkoittaa pääasiassa koulusta koululle tapahtuvaa opetusta, jossa kelpoinen opettaja opettaa etäyhteyksiä hyödyntäen ja oppilaat ​oppivat yhdessä koulullaan.

– Pandemian aikainen etäopetus oli poikkeustilanteen hätäopetusta. Nyt kyse on siitä, miten digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää hallitusti ja pedagogisesti laadukkaasti opetuksen tukena, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähikoulua, vaan täydentää koulussa annettavaa opetusta.

Ei tule kuitenkaan unohtaa oppilaasta johtuvia erityistilanteita tai kouluun vaikuttavia kriisejä ja poikkeusoloja, jolloin oppilas ei voi tulla kouluun. Myös näihin tilanteisiin tarvitaan selkeyttä ja pedagogiikan kehittämistä.

OKM:n raportissa oli myös muita tärkeitä toimenpide-ehdotuksia liittyen muun muassa rahoitukseen, koulumatkoihin, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen sekä ruotsinkieliseen perusopetukseen. Myös perusopetuksen laatutavoitteet on tämän työn yhteydessä uudistettu.

– Yhtään lasta ja nuorta ei ole varaa menettää. Siksi sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen ja osaamisen tasosta huolehtiminen on tärkeää juuri nyt, kun ikäluokat pienenevät merkittävästi, muistuttaa Huovinen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)