OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan perinnöstä puhuminen jakaa suomalaiset. Vaikka 60 prosenttia suomalaisista on keskustellut aiheesta läheistensä kanssa, jopa 40 prosenttia ei ole. Yhä useampi perii myös sijoitusvarallisuutta: OP Pohjolassa osakeperintöjen lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaistunut.

Edessä on varallisuuden uusjako, kun vuosina 1946–1950 syntyneiden, Suomen historian vauraimman sukupolven, omaisuus on siirtymässä seuraaville sukupolville. OP Pohjolan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan avoimuus perintöasioista vaihtelee suuresti suomalaisten kesken.

Yhteensä 60 prosenttia suomalaisista kertoo keskustelleensa perimisestä avoimesti läheistensä kanssa. Keskusteluja on käynyt myös moni nuori aikuinen: jopa 49 prosenttia 26–34-vuotiaista aikuisista kertoo keskustelleensa perimisestä läheistensä kanssa. Tyypillisin perinnönsaaja on Tilastokeskuksen mukaan 55–64-vuotias.

– Vaikka luvut ovat pääosin myönteisiä, ne paljastavat myös huolestuttavan kahtiajaon. 40 prosenttia suomalaisista ei ole puhunut perimisestä lainkaan läheistensä kanssa, vaikka aihe koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Joissakin perheissä perintöasioista siis keskustellaan avoimesti, kun taas osassa ne pysyvät tabuina. Pidän kuitenkin positiivisena suuntana, että jo puolet nuorista aikuisista on keskustellut aiheesta lähipiirinsä kanssa, vaikka aihe voi tuntua vielä kaukaiselta, sanoo OP Pohjolan Varallisuudenhoidon johtaja Hanna Porkka tiedotteessa.

Porkan mukaan haluttomuus perintöasioista keskustelemiseen voi johtua esimerkiksi siitä, että talousasioista puhumiseen ei olla totuttu, halutaan välttää ristiriitoja tai ajatellaan, että perintösuunnittelu on sopimatonta. Perimisestä keskustelu yleistyy tulojen noustessa, ja esimerkiksi yli 5 000 euroa kuukaudessa tienaavista jo 77 prosenttia kertoo keskustelleensa aiheesta.

– Yleensä ne perheet, jotka ovat avoimia talousasioistaan, keskustelevat todennäköisemmin myös perimisestä. Aihe kannattaa ottaa esille, vaikka odotettavat perinnöt eivät olisikaan suuria, sanoo Porkka.

Vain harva on käytännön tasolla varautunut perimiseen edes niiden joukossa, jotka uskovat saavansa perintöä. Kyselyn mukaan 64 prosenttia niistä vastaajista, jotka uskovat saavansa henkilökohtaisesti perintöä tulevaisuudessa, ei ole vielä miettinyt, mitä perinnöllä tekisi.

– Avoin ja ajoissa aloitettu keskustelu perimiseen liittyvistä toiveista ja ratkaisuista helpottaa sekä omaisten että perillisten elämää, ja voi ehkäistä myöhempiä perintöriitoja. Keskusteluissa on mahdollista etukäteisesti taustoittaa tehtyjä valintoja sekä yhdessä pohtia, miten tulevan perinnön suhteen aiotaan toimia, Porkka muistuttaa.

Asunto on edelleen yleisin perintö, mutta sijoitusten osuus perinnöissä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

– OP Pohjolassa osakeperintöjen lukumäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaistunut. Itse rakennettu osakesalkku on monelle hyvin henkilökohtainen asia, joten on hyvä miettiä ajoissa, kuka lähimmäisistä pystyisi tuloksellisesti omaa osakesalkkua hoitamaan, sanoo Porkka.

Perintösuunnittelussa yksittäiset asiat vaikuttavat toisiinsa. Testamentin ja edunvalvontavaltakirjan laatiminen ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista suunnittelua. 

– Pidä asiakirjat ajan tasalla ja kerro tahtosi ajoissa. Näin varmistat, että sekä laki että läheisesi tietävät, mitä todella haluat. Esimerkiksi testamentti pitää lain mukaan tehdä määrämuodossa. Pankin asiantuntijan avulla voi varmistaa, että testamentti täyttää lain sille asettamat muotovaatimukset ja toisaalta, että testamentin sisältö ja sanamuoto vastaavat testamentintekijän tosiasiallista tarkoitusta, sanoo Porkka.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)