Anita Hartikainen tarkasteli tietojenkäsittelytieteen alan väitöksessään verkossa toteutettavan kotoutumiskoulutuksen muotoilua ja kehittämistä. Parhaimmillaan verkkokoulutus voi tukea hyvin erilaisista taustoista tulevien maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja työllistymistä. Onnistuminen edellyttää opettajilta kykyä rakentaa merkityksellistä vuorovaikutusta teknologiavälitteisessä ympäristössä ja kehittää koulutusta aktiivisesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Verkossa toteutettava kotoutumiskoulutus voi parhaimmillaan tukea hyvin erilaisista koulutustaustoista tulevien maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta ja pääsyä työelämään. Onnistuminen ei kuitenkaan synny pelkästä teknologian käyttöönotosta, vaan pedagogisesti, vuorovaikutuksellisesti ja teknologisesti perustellusta koulutuksen muotoilusta sekä opettajien aktiivisesta roolista kehittäjinä.

Väitöstutkimuksessaan Hartikainen tarkastelee, miten työvoimakoulutuksena järjestettävää kotoutumiskoulutusta toteutetaan verkossa, millaista osaamista opettajat tarvitsevat teknologiavälitteisessä oppimisympäristössä ja miten koulutusta voidaan kehittää yhteiskehittämisen keinoin opettajien, oppijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä. Keskiössä on aikuisille maahanmuuttajille suunnattu kieli- ja yhteiskuntakoulutus, jonka tavoitteena on tukea osallistujien työllistymistä ja yhteiskunnallista toimijuutta.

Tutkimus perustuu design science research -lähestymistapaan (DSR), jossa ilmiön kuvaamisen lisäksi suunnitellaan, rakennetaan ja arvioidaan toimivia muotoiluratkaisuja todellisessa toimintaympäristössä.

Tutkimus osoittaa, että laadukas kotoutumiskoulutuksen verkkototeutus rakentuu pedagogisen, vuorovaikutuksellisen ja teknologisen osaamisen toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta. Osaamisen tasapaino on ratkaisevaa koulutuksen osallistujien oppimisen, osallisuuden ja työllistymisvalmiuksien kannalta.

Opettajan rooli teknologiavälitteisessä koulutuksessa on laajentunut tiedon välittäjästä oppimisprosessin muotoilijaksi, vuorovaikutuksen rakentajaksi ja kehittäjäksi.

– Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus ovat mahdollisia myös verkossa, kun ne suunnitellaan osaksi pedagogista kokonaisuutta. Esimerkiksi ohjatut pienryhmäkeskustelut, yhteiset digitaaliset työskentelyalustat ja työelämätilanteita simuloivat tehtävät tukevat sekä kielen oppimista että ammatillista toimijuutta, kertoo Hartikainen tiedotteessa.

Tutkimuksessa korostuu opettajien aktiivinen rooli muuttuneessa, digitaalisessa toimintaympäristössä. Opettajien työssä näkyvät yrittäjämäiset taidot: aloitteellisuus, rohkeus kokeilla uusia ratkaisuja, kyky reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin sekä halu kehittää toimintaa yhdessä kollegoiden kanssa. He pilotoivat uusia opetusmenetelmiä, arvioivat niiden toimivuutta ja muokkaavat käytäntöjä palautteen perusteella.

Empatiaperusteinen ymmärrys on keskeinen osa teknologiavälitteistä pedagogiikkaa.

– Oppijoiden erilaiset taustat, elämäntilanteet ja digitaidot on huomioitava konkreettisissa ratkaisuissa. Tutkimuksessani koulutus on toteutettu niin, että teknologiat ja sovellukset valitaan käyttäjien taitojen ja kehityksen mukaan. Lisäksi tarjotaan esimerkiksi selkokielisiä ohjeita, visuaalisia tukimateriaaleja, tallennettuja oppitunteja, vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamista sekä yksilöllisiä, riittävän usein toistuvia ohjauskeskusteluja verkossa. Empatia näkyy pedagogisissa ja teknologisissa valinnoissa, ei vain puheessa, Hartikainen kuvaa.

Verkossa toteutettavaa kotoutumiskoulutusta on tarjottu Suomessa vuodesta 2015 alkaen, mutta sen pedagogista muotoilua ja kehittämisprosesseja ei ole aiemmin tarkasteltu tietojenkäsittelytieteen tutkimuksen näkökulmasta.

Aluksi verkkokoulutukset palvelivat Pohjois-Suomen kuntien kotoutumiskoulutustarpeita harvaan asutuilla seuduilla, mutta ne ovat sittemmin vakiintuneet yleisesti tarjolla olevaksi vaihtoehdoksi eri puolilla Suomea. Verkkokoulutuksia on tarjottu pääasiassa asiantuntijatehtäviin pyrkiville ja korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, jotka hallitsevat jo suomen kielen perusteet. Väitöstutkimus osoittaa, että käyttäjälähtöinen, huolellisesti muotoiltu ja yhteiskehittämällä rakennettu verkkokotoutumiskoulutus voi palvella eri koulutustaustoista tulevia oppijoita.

– Hyvin suunniteltu verkkokoulutus voi tukea myös esimerkiksi heikommin lukevien ja kirjoittavien oppijoiden kotoutumista ja työllistymistä. Tämä edellyttää pedagogisesti perusteltuja ja saavutettavia ratkaisuja, ei pelkkää opetuksen siirtämistä verkkoon. Siksi koulutuksen muotoiluun ja jatkuvaan käyttäjälähtöiseen kehittämiseen on kasvava tarve, Hartikainen toteaa.

Digitalisaatio, maahanmuuttopolitiikan muutokset ja työelämän osaamisvaatimukset tekevät kotoutumiskoulutuksen saavutettavuudesta ja vaikuttavuudesta yhteiskunnallisesti ja poliittisesti ajankohtaisen kysymyksen.

Väitöskirja tuottaa sekä teoreettista että käytännöllistä tietoa siitä, miten teknologiavälitteistä kotoutumiskoulutusta voidaan kehittää systemaattisesti, vaikuttavasti ja yhdenvertaisesti. Samalla se osallistuu laajempaan keskusteluun opettajuuden muutoksesta, digitaalisten julkisten palvelujen kehittämisestä ja koulutuksen roolista työllisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistajana.

FM Anita Hartikainen esittää väitöskirjansa Designing Together: Collaborative Approaches to Online Integration Training for Immigrants julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 6. maaliskuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub1 Mauno Koivisto -sali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä on professori Kinshuk (Pohjois-Teksasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Erkki Sutinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietojenkäsittelytiede.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)