Merkittävä osa suomalaisista on joskus ajanut juotuaan yhden tai useamman annoksen alkoholia, vaikka tiesi tähän sisältyvästä vahinkoriskistä, tai ollut kyydissä, kun kuski on toiminut näin, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselytutkimuksesta. Näin kertoo tapahtuneen 13 prosenttia suomalaisista.

Lisäksi jopa 51 prosenttia suomalaisista kertoo ajaneensa väsyneenä vahinkoriskistä huolimatta tai olleensa väsyneen kuljettajan kyydissä. Osuudet ovat selvästi suurempia miehillä kuin naisilla. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

LähiTapiolan liiketoiminnan ohjauksesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri pitää tuloksia huolestuttavina ja varoittaa pikkujoulukauden tuplariskistä. Väsymys vaikuttaa kuljettajaan samankaltaisesti kuin alkoholi: reaktioaika pitenee ja ajokyky heikkenee.

– Pikkujoulukaudella riskit kertautuvat, mikäli lähdetään ajamaan väsyneenä myöhään menneiden juhlien ja muutaman alkoholiannoksen jälkeen tai seuraavana aamuna huonosti nukkuneena ja mahdollisesti vielä alkoholia veressä. Monesti unohtuu, että siinä ei vaaranna vain omaansa vaan myös muiden tielläliikkujien turvallisuuden. Jättämällä auton kotiin voi säästyä jopa koko loppuelämään vaikuttavalta vahingolta.

Poliisi tiedotti syyskuussa, että rattijuopumukset ovat olleet tänä vuonna kasvussa. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) peräänkuulutti lokakuun lopussa STT:n haastattelussa promillerajan laskemista. Alaviiri pitää Ranteen avausta liikenneturvallisuuden kannalta erittäin tervetulleena.

– Oli promilleraja mikä vain, yksikin annos alkoholia heikentää ajokykyä. Liikenteessä on monia riskejä, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta kaljan tai siiderin juomatta jättäminen autoillessa on oma valinta.

Kyselyn mukaan yleisin riski, jonka suomalaiset tietoisesti liikenteessä ottavat, on liian kovaa ajaminen. Jopa 57 prosenttia vastaajista kertoo ajaneensa ylinopeutta ja 29 prosenttia ajaneensa liian kovaa tilanteeseen nähden tai olleensa kyydissä, kun kuski toimi näin. Lisäksi 40 prosenttia kertoo näppäilleensä tai käsitelleensä puhelinta ajaessaan tai olleensa näin toimivan kuskin kyydissä.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosina 2019–23 puolet kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien aiheuttajista ajoi ylinopeutta.

– Joulun ajan liikenteessä yhdistyvät usein kiireen ja väsymyksen lisäksi hankalat keliolosuhteet, joissa liiallinen nopeus on tavallistakin suurempi riski. Pahimmassa tapauksessa keskittyminen harhaantuu lisäksi vähän väliä tiestä puhelimen näytölle. Perille pääsee kenenkään henkeä vaarantamatta ja vähemmällä stressillä, kun varaa riittävästi aikaa ja pitkillä matkoilla joko vaihtaa välillä kuskia tai pitää taukoja, Alaviiri sanoo.

Heistä, jotka ovat joskus tietoisesti ottaneet riskejä liikenteessä, suurin osa (55 %) kertoo arvioineensa riskin olleen pieni eikä uskonut vahingon sattuvan kohdalleen. 38 prosenttia nimeää syyksi kiireen tai liiallisen kuormituksen. 24 prosenttia toteaa, että riskin ottaminen oli käytännön kannalta kätevintä arjessa.

– Ei kukaan heistäkään, joille vahinko on sattunut, ole etukäteen ajatellut, että se omalle kohdalle osuisi. Vaikka riski tuntuisi omalla kohdalla pieneltä, se koskee liikenteessä aina myös muita. Jos siis ei jätä sitä ottamatta itsensä takia, kannattaa tehdä niin muiden takia, Alaviiri sanoo.

Kyselyyn vastasi 1 049 henkilöä 12.–19. syyskuuta. Vastaajat edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnissa asuvat. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)