Tekoälyn kehitys on tehnyt huijausyrityksistä yhä vaikeammin tunnistettavia, kertovat yritykset. Lähes joka kolmas yritys kertoo niihin kohdistuneiden maksupetos- tai laskutushuijausyritysten määrän kasvaneen.

Verkkohuijaukset ovat yleistyneet paitsi yksityishenkilöiden, myös yritysten arjessa. Lähes joka kolmas Suomessa toimivista vähintään 200 miljoonan euron liikevaihdon yrityksistä kertoo OP Pohjolan Yrityspulssi-kyselyssä, että niihin kohdistuneiden maksupetos- ja laskutushuijausyritysten määrä on kasvanut viimeisen 12 kuukauden aikana.

Samalla huijausyritysten laatu on kehittynyt. 69 prosenttia yrityksistä kertoo huijausyritysten muuttuneen tekoälyn kehityksen myötä niin uskottaviksi, että niiden tunnistaminen on yhä vaikeampaa.

Ilmiö on maailmanlaajuinen. Esimerkiksi tietoturvayhtiö DeepStriken mukaan tietojenkalasteluhyökkäysten määrä kasvoi viime vuonna peräti 1 265 prosenttia generatiivisen tekoälyn yleistymisen seurauksena.

– Tekoäly, kyberuhat ja geopoliittinen epävarmuus ovat muuttaneet yritysten riskejä merkittävästi. Tämän seurauksena yritykset vahvistavat sekä teknisiä että organisatorisia suojatoimiaan, OP Yrityspankin teknologian ja datan johtaja Antti Karhu sanoo tiedotteessa.

Tyypillisiä yrityksiin kohdistuvia huijausyrityksiä ovat niin sanotut toimitusjohtajahuijaukset, palkanmaksuhuijaukset sekä yritysten työntekijöiden Office- tunnusten tai henkilökohtaisten pankkitunnusten kalastelu. Jos huijari pääsee avainhenkilön tai tilinkäyttöoikeutetun tunnusten avulla yrityksen tileille, on vaarassa merkittäviä rahasummia.

Aiemmin huijari paljastui esimerkiksi kirjoitusvirheestä tai epäloogisuudesta, mutta nykyään huijaukset ovat hyvin vakuuttavia. Karhu kannustaa panostamaan työntekijöiden perehdyttämiseen esimerkiksi maksujen hyväksymisprosessien suhteen sekä tiedottamaan henkilöstöä ajankohtaisista huijauksista aktiivisesti.

– Kaiken A ja O yrityksiin kohdistuvien maksuhuijausten ennaltaehkäisyssä on turvallinen ja hallittu talousprosessi. Kun prosessi on kunnossa ja sitä noudatetaan pilkuntarkasti, on rikollisten todella vaikea päästä siitä läpi, Karhu painottaa.

Huijaukset aiheuttavat onnistuessaan yrityksille mittavia taloudellisia menetyksiä. Suomen poliisi on kertonut esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksista, joiden avulla suomalaisyrityksiltä on viety jopa satoja tuhansia euroja. Kansainvälisesti huijarit ovat onnistuneet viemään jopa kymmeniä miljoonia tekoälyä hyödyntävillä deepfake-huijauksilla.

Tekoäly on helpottanut huijausten tehtailua, mutta myös mahdollistaa niiden torjumista uusilla tavoilla. OP Pohjola otti viime syksynä käyttöön tekoälyavusteisen palvelun, joka hyödyntää koko Euroopan SEPA-järjestelmässä kulkevia maksutietoja riskien ja rikollisuuden tunnistamiseksi.

– Tulokset ovat hyvin vakuuttavia. Kykymme tunnistaa petoksiin liittyviä maksuja ja tilejä on parantunut entisestään merkittävästi, Karhu kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)