Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) tuoreen sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan biojäte muodostaa edelleen yli kolmanneksen kotitalouksien sekajätteestä. Tulosten perusteella kompostoinnista ilmoittaneiden taajama-alueen pientalojen roskapussissa biojätettä on lähes yhtä suuri osuus kuin niissä haja-asutusalueen pientaloissa, joissa biojätettä ei kerätä erikseen sekajätteestä.

Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) selvitti keväällä 2026 kotitalouksien sekajätteen koostumusta toimialueensa kunnissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 4 800 kotitalouden sekajätteitä. Tarkasteltavia jätteitä kävi läpi tutkimusryhmä Turun Topinojan jätekeskuksessa.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävä osa kotien sekajätteestä koostuu edelleen biojätteestä sekä erilaisista pakkausmateriaaleista, kertoo LSJH:n tutkimus- ja kehityspäällikkö Miia Jylhä tiedotteessa.

Tutkimuksen perusteella sekajätteen suurimmat jakeet olivat biojäte (34,6 %), muovit (16,7 %) sekä sekalaiset jätteet (15,2 %). Biojätteen osuus kasvoi hieman vuoden 2024 tutkimuksesta, muovien osuus pysyi lähes ennallaan.

– Muovipakkausten lajittelun lisääntymisestä kertoo kuitenkin se, että muovien joukossa olevien muovipakkausten osuus on laskenut miltei 2 prosenttiyksikköä aiempaan tutkimukseen verrattuna.

Sekajätteen kokonaismäärä on laskenut, mihin vaikuttavat sekä muutokset kulutuskäyttäytymisessä että lajittelutottumuksissa. Vuonna 2025 sekajätettä tuotettiin noin 142 kiloa asukasta kohden, mikä on noin 14 prosenttia vähemmän kuin edellisen koostumustutkimuksen vertailuvuonna 2023.

Sekajätteen koostumustutkimus toteutettiin tänä vuonna aiempaa tarkemmalla otannalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa neljää tutkimusryhmää: taajama-alueen taloyhtiöitä, kompostoinnista ilmoittaneita pientaloja, biojätteen erilliskeräyksen piirissä olevia pientaloja sekä haja-asutusalueen pientaloja, joissa biojätteen erilliskeräystä tai kompostoria ei ole.

Tutkimuksen mukaan parhaiten lajittelu onnistuu taajama-alueen taloyhtiöissä sekä pientaloissa, joissa biojäte kerätään erikseen pihalla olevaan biojätteen jäteastiaan. Erot eri tutkimusryhmien välillä olivat kuitenkin odotettua pienempiä. Erityistä huomiota herätti kuitenkin se, että kompostoinnista ilmoittaneiden pientalojen sekajätteessä biojätteen osuus oli 36,8 prosenttia eli käytännössä sama kuin haja-asutusalueen pientaloissa ilman biojätteen erilliskeräystä (36,7 %).

– Tutkimus ei tarjoa vastausta siihen, miksi kompostointi ei näy tuloksissa pienempänä biojätteen osuutena. Ehkä osa uusista kompostoijista vielä harjoittelee kompostorin käyttöä. Sattumallakin voi olla osuutta, kun tutkitut näytemäärät ovat rajallisia. Asiaa on joka tapauksessa hyvä selvittää lisää ja neuvontaa tarvitaan, arvioi Jylhä.

Jätehuoltoviranomaisten tarkastuksissa on havaittu, että kompostoria ei aina löydy kiinteistöltä kompostointi-ilmoituksesta huolimatta. Joissakin tapauksissa kompostori on hankittu määräysten täyttämiseksi, mutta sitä ei käytetä.

Yksi tutkimuksen merkittävimmistä muutoksista edelliseen tutkimukseen verrattuna oli tekstiilien ja jalkineiden osuuden pieneneminen sekajätteen seassa. Kun vuonna 2024 niiden osuus oli 11,5 prosenttia, oli osuus nyt laskenut 8,2 prosenttiin.

– Muutos voi kertoa siitä, että tekstiilit pysyvät kierrossa aiempaa pidempään esimerkiksi uudelleenkäytön kautta. Myös kotitalouksien taloustilanne voi olla osasyy muutokseen. LSJH:n poistotekstiilin keräysmäärissä vastaavaa muutosta ei kuitenkaan ole havaittu.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kotitalouksien sekajätteessä on edelleen runsaasti materiaaleja, jotka voitaisiin pelastaa pois sekajätteestä ja ohjata materiaalikierrätykseen.

– Sekajätteen koostumuksen hidasta muuttumista vuosien saatossa on kiinnostavaa seurata. Roskapussin sisältämät materiaalit kertovat siitä, mitä kulutamme ja miten lajittelemme, Jylhä toteaa.

Sekajätteen koostumustutkimuksen kanssa samaan aikaan toteutettiin elintarvikejätetutkimus yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa. Luke tiedottaa tuloksista myöhemmin osana valtakunnallista tutkimuskokonaisuutta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)