Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kysyntää kasvatti viennin ja yksityisten investointien kasvu.

– Vaikka BKT:n kasvu hidastui hiukan alkuvuodesta, tuotanto kasvoi silti selvästi. Toisen neljänneksen BKT:n kasvun takana on pääasiassa teollisuustuotannon vahva kehitys, joka alkoi jo vuoden 2025 lopulla, Tilastokeskuksen yliaktuaari Antti Kosunen sanoo tiedotteessa.

Teollisuuden toimialoista kasvu oli voimakasta erityisesti metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa. Kaupan myönteinen kehitys jatkui, ja myös palvelut kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä.

Rakentaminen puolestaan notkahti huhti-kesäkuussa kaksi peräkkäistä neljännestä jatkuneen kasvun jälkeen.

Viennin volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 5,7 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta.

– Tavaraviennissä toiselle neljännekselle kirjattu merkittävä risteilyaluksen toimitus nosti neljänneksen vientiä. Alustoimitus on vaikuttanut arvonlisäyksen kehitykseen jo pidemmän aikaa, Kosunen kertoo.

Yksityiset investoinnit kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Julkiset investoinnit sen sijaan vähenivät peräti 35,3 prosenttia.

– Toiselle vuosineljännekselle ei kirjattu merkittäviä puolustusinvestointeja, ja osittain sen myötä tuoteverojen kertymä jäi edellistä neljännestä matalammalle tasolle, sanoo Kosunen.

Kansantalouden kokonaiskysyntää laskivat sekä yksityisen että julkisen kulutuksen supistuminen tammi-maaliskuun tasolta.

Tuotannon suhdannekuvaajan tuoreimpien heinäkuun tietojen mukaan kansantalouden kausitasoitettu tuotanto laski heinäkuussa 1,1 prosenttia edelliskuukaudesta, mutta kasvoi työpäiväkorjattuna 1,4 prosenttia viime vuoden heinäkuusta. Tuotannon suhdannekuvaaja ennakoi kansantalouden arvonlisäyksen volyymin kehitystä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)