Saaristomereltä on tunnistettu 46 ekologisesti merkittävää merialuetta. Kartoituksen tavoitteena on tukea meriluonnon suojelua ja luontoarvojen huomioimista alueidenkäytön suunnittelussa. Turku aikoo ottaa kartoituksen tiedot käyttöön kaupungin luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa. Alueita esitellään tänään Turussa Itämeripäivän tapahtumassa.

Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden selvitys toteutettiin Saaristomerellä vuosien 2025 ja 2026 aikana. Kartoitus tehtiin Kustavin, Taivassalon, Uudenkaupungin, Naantalin, Turun, Kaarinan, Salon, Kemiönsaaren ja Paraisten merialueilla. Selvitys on osa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa (Velmu-ohjelma).

Saaristomeri on yksi Suomen monimuotoisimmista meriluontoalueista. Alueella esiintyy arvokkaita merenlahtia ja laguuneja, jääkauden muodostamia vedenalaisia harjuja ja hiekkapohjia sekä niiden välisiä mutaisia syvänteitä. Kaikkialla saaristossa tavataan myös monimuotoisia kallioriuttoja. Suolaisuuden vaihtelu ulkomereltä jokisuistoihin mahdollistaa sekä suolaisen että makean veden lajien esiintymisen Saaristomerellä.

Vastaava paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden määrittely valmistui pääkaupunkiseudulle vuonna 2022. Siinä Helsingin ja Espoon merialueilta tunnistettiin 24 merkittävää kohdetta. Tietoja on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin uuden luonnonsuojeluohjelman valmistelussa.

Paikallisesti ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (PEMMA-alueet) selvitys on sovellus vuonna 2020 valmistuneesta Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA-alueet) määrittelystä. Alueiden määrittelyssä sovelletaan niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ekologisesti ja biologisesti merkittäviä merialueita kuvaavia EBSA-kriteerejä. Kriteereissä korostuvat muun muassa alueiden luonnontilaisuus ja harvinaisuus sekä alueiden merkitys uhanalaisille lajeille.

Saaristomerellä tehty työ perustuu vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmassa kerättyyn tietoon, jota täydennettiin vuonna 2025 lisäkartoituksilla. Paikallisesti merkittävien alueiden rajaus laadittiin meriasiantuntijoiden ja Saaristomeren paikallisten toimijoiden yhteisissä työpajoissa vuonna 2026. Työhön osallistui asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Luonnonvarakeskuksesta, Geologian tutkimuskeskuksesta, Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta, ympäristöministeriöstä ja alueen kunnista.

Saaristomereltä tunnistettiin yhteensä 46 paikallisesti ekologisesti merkittävää vedenalaista meriluontoaluetta.

Vaikka työssä törmättiin myös Saaristomeren ongelmiin, kuten sameaan veteen, rihmalevämattoihin ja syanobakteerien muodostamaan leväpuuroon, moni alue teki vaikutuksen kokeneisiin kartoittajiin.

– Saaristomeren hiekkapohjilta löytyi hienoja meriajokasniittyjä, kallioriutoilta tärkeitä avainlajeja, kuten rakkohaurua ja sinisimpukoita, ja laguuneista useita ärviälajeja, toteaa kenttäkartoituksia johtanut meribiologi Essi Keskinen Metsähallituksen luontopalveluista.

– Hienoimpia havaintoja olivat aiemmin tuntemattomat meriajokasniityt, jotka luontotyyppinä ovat vaarantuneita. Niiden joukossa näki usein ihastuttavia silo- ja särmäneuloja, jotka ovat trooppisten merihevosten kotimaisia serkkuja. Myös valtavan monilajiset putkilokasviniityt ja värikkäät punaleväriutat sykähdyttivät. Punaleväpohja on erittäin uhanalainen luontotyyppi. Kartoitustyössä löytyi myös Suomelle uusi Acrochaetium-suvun punalevälaji, Keskinen kertoo.

Paikallisesti ekologisesti merkittävien alueiden tunnistaminen ei aiheuta suoria velvoitteita vesialueiden omistajille tai kunnille. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää suojelusuunnittelussa, alueidenkäytön suunnittelussa, kaavoituksessa ja lupaharkinnassa.

– Saaristomeren luontoarvojen kartoittaminen on tärkeää, koska rehevöityminen ja merialueiden voimakas käyttö ovat heikentäneet erityisesti sisä- ja välisaariston tilaa. Tunnistamalla luonnon kannalta arvokkaimmat alueet suojelu- ja ennallistamistoimia pystytään kohdentamaan tehokkaammin, toteaa Velmu-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta.

– On hienoa, että Saaristomeren PEMMA-alueet on nyt julkaistu Velmun karttapalvelussa, ja ne ovat kansalaisten, tutkijoiden ja suunnittelijoiden käytettävissä.

Turun kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Liisa Vainio korostaa työn käytännön hyötyjä.

– Työ vastaa hyvin niihin tavoitteisiin, joita Turun kaupunki on omassa toiminnassaan edistänyt. Tietoa luontotyypeistä ja lajistosta voidaan hyödyntää alueiden käytön suunnittelussa ja Saaristomeren kunnostustarpeiden arvioimisessa.

– Otamme kartoituksista saadun tiedon heti käyttöön Turun ensimmäisen luonnonsuojelualueohjelman valmistelussa, Vainio kertoo.

– Näin työ tukee sekä Saaristomeren suojelua että kansallisia ennallistamistavoitteita."

Saaristomeren ekologisesti merkittäviä alueita esitellään 27. elokuuta Turussa kaikille avoimessa Itämeripäivän yleisötapahtumassa. Saaristomeren upeimpiin vedenalaisiin luontokohteisiin tutustutaan kuvien ja videoiden avulla Forum Marinumin auditoriossa tasatunnein kello 16, 17 ja 18.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)