Theophilus Yaw Alalen väitöskirjassa tutkitaan Suomessa esiintyvien puutiaislajien geneettistä vaihtelua ja risteytymistä, puutiaisvälitteisten virustautien historiaa sekä puutiaisista löytyvien virusten monimuotoisuutta. Tutkimuksessa löydettiin laaja kirjo puutiaisten kantamia viruksia, joista osa vaikuttaa aiemmin tuntemattomilta. Puutiaislajien kantamissa viruksissa havaittiin merkittäviä eroja lajien välillä.

Ilmastonmuutos mahdollistaa puutiaisten leviämisen uusille alueille. Tulevien terveysriskien ennakoimiseksi on tärkeää ymmärtää puutiaisten kantamien virusten monimuotoisuutta sekä puutiaislajien välisiä eroja.

Alalen väitöskirjassa tutkittiin puutiaislajien kantamia viruksia ja eri lajien välisiä geneettisiä eroja, sekä tarkasteltiin virusten esiintymistä Suomessa viimeisen 60 vuoden aikana. Tutkimus painottuu kahteen puutiaislajiin, puutiaiseen ja taigapunkkiin, jotka esiintyvät rinnakkain Suomessa.

Kesällä 2024 kerättyjen yksittäisten puutiaisten RNA-analyysit paljastivat suuren määrän erilaisia viruksia, joista monet vaikuttavat uusilta, eli aiemmin tuntemattomilta. Kumpikin puutiaislajeista kantaa omanlaistaan viruskokoelmaa, mikä viittaa siihen, että myös puutiaislajilla on merkitystä virusten elinkierrossa.

– Viruksista ihmiselle merkittävin on puutiaisaivokuumetta aiheuttava TBE-virus, jota kantaa vain muutama prosentti kaikista puutiaisista. Kaikkiaan tutkimuksessa tunnistettiin noin 50 eri virusta, ja lähes kaikki niistä olivat tyypillisempiä jommallekummalle puutiaislajille, Alale kertoo tiedotteessa.

Kaikista tutkituista näytteistä löytyi vähintään yhtä virusta, ja joitakin viruksia löytyi lähes kaikista puutiaisista. Virusten luokittelu on haastavaa ja vaatii vielä lisää työtä. Tutkijoiden mukaan uudet virukset eivät välttämättä ole ihmisen kannalta huolestuttavia.

– Vaikka vain harva puutiaisten kantamista viruksista aiheuttaa ihmiselle tauteja, kokonaiskuvan ymmärtäminen on tärkeää. Yksityiskohtainen tieto eri lajien taudinaiheuttajista auttaa seuraamaan niiden monimuotoisuudessa ja esiintyvyydessä tapahtuvia muutoksia, ja arvioimaan mahdollisia tulevia terveysriskejä, sanoo väitöskirjan ohjaaja Eero Vesterinen.

Virusten esiintyvyyden lisäksi Alale tarkasteli tutkimuksessaan taigapunkin ja puutiaisen geneettisiä eroja. Noin kahdensadan näytteen kokogenomisekvensoinnin perusteella lajien geneettiset piirteet eroavat selvästi toisistaan, mutta näytteiden joukosta löytyi myös taigapunkin ja puutiaisen risteymiä.

– Molemmat lajit ovat merkittäviä taudinaiheuttajia, ja kantavat useita viruksia. Risteytyminen voi vaikuttaa puutiaislajien levinneisyyteen ja siihen, miten eri taudinaiheuttajat leviävät puutiaispopulaatioissa, Alale kertoo.

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös puutiaisvälitteisten virustautien historiaa Suomessa. Yhteenveto 1960-luvulta vuoteen 2024 osoittaa, että puutiaisaivotulehdustapausten määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi ja tapauksia raportoidaan laajenevalta alueelta. Viruksen levittäytyminen vaikuttaa heijastavan puutiaisten ja taigapunkkien levinneisyyksissä ja määrissä tapahtuneita muutoksia.

Kokonaisuutena väitöskirja yhdistelee genomiikkaa, pitkäaikaistietoa tartuntataudeista, sekä uusia sekvensointimenetelmiä puutiaisten ja niiden kantamien virusten tutkimiseen.

Tulokset korostavat sitä, miten ilmastonmuutos, lajien väliset vuorovaikutukset ja aiemmin tuntematon virusten monimuotoisuus yhdessä muodostavat terveysriskejä. Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa ja uusia keinoja puutiaisten ja tulevien taudinaiheuttajien seurantaan.

MSc Theophilus Yaw Alale esittää väitöskirjansa Tick population genomics and viral diversity in Finland: Implications for emerging tick-borne diseases julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28. elokuuta kello 12 (Turun yliopisto, Natura, X-luentosali).

Vastaväittäjänä on dosentti, tohtori Olivia Wesula Lwande (Uumajan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori, tohtori Jon Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)