Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna ennätykselliset 10 800 potilasvahinkoilmoitusta. Määrä on suurin potilasvakuutusjärjestelmän historiassa. Myös ratkaistujen tapausten määrä nousi, ja maksetut korvaukset kasvoivat yli 30 miljoonaan euroon. Tiedot ilmenevät Potilasvakuutuskeskuksen tuoreesta vuosiraportista.

Potilasvakuutuskeskukselle tehtyjen vahinkoilmoitusten määrä nousi viime vuonna yli tuhannella eli 13 prosenttia edellisestä vuodesta, ja on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lakisääteinen potilasvakuutusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1987.

– Vahinkoilmoituksia on tullut koronavuoden 2020 notkahduksen jälkeen vuosi vuodelta enemmän, mutta viime vuonna kasvu oli poikkeuksellisen suurta. Vasta vuoden 2026 luvut osoittavat, onko nousussa kyse pidempiaikaisesta trendistä vai satunnaisvaihtelusta, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen kertoo tiedotteessa.

Vuonna 2025 ratkaistuista tapauksista korvattaviksi arvioitiin lähes 2 800. Lähes 28 prosenttia vahinkoilmoituksen tehneistä sai vähintään yhden myönteisen ratkaisun. Yksi vahinkoilmoitus voidaan käsitellä PVK:ssa useana vahinkona, mikäli tapaukseen liittyy useita eri hoitotahoja ja vakuutuksia.

– On tärkeää, että vahinkoilmoituksia tehdään meille matalalla kynnyksellä. Potilaan ei tarvitse, eikä hän voikaan tietää, milloin on kyse potilasvahingosta. Potilasvakuutuskeskuksen tehtävänä on arvioida tapahtumien kulku ja se, täyttyvätkö laissa säädetyt korvattavuuden kriteerit. Ilmoitus voi parhaimmillaan johtaa terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseen, Plit-Turunen sanoo.

Valtaosa (94 %) korvattavista vahingoista on hoitovahinkoja, joissa on arvioitu, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin ja siten välttänyt vahingon. Toiseksi eniten korvattiin infektiovahinkoja (4 %).

– Hoitovahinkojen taustalla on hyvin usein järjestelmään liittyviä syitä, kuten puutteita perehdytyksessä tai tiedonkulussa. Organisaatioiden olisi tärkeä paneutua näihin, ja nähdä potilasturvallisuuden kehittäminen koko järjestelmää koskevana asiana, Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi painottaa.

Korvatut potilasvahingot liittyivät erityisesti leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin (40 %), kliinisiin tutkimus- ja hoitoprosesseihin (31 %) sekä hammashoidollisiin toimenpiteisiin (13 %).

Korvauskäsittelyssä ratkaisuja vuonna 2025 annettiin yli 11 700, mikä ylittää aiempien vuosien tason selvästi. Korvauksia potilasvahingoista maksettiin yhteensä 30,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 5,5 miljoonaa euroa. Vajaa puolet (45 %) vuonna 2025 maksetuista korvauksista johtui potilasvahingosta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamisesta. Reilu kolmannes (35 %) korvauksista koski vahingosta aiheutunutta tilapäistä tai pysyvää haittaa. Lisäksi maksettiin sairaanhoidon kustannuksia ja muita potilasvahingosta aiheutuneiden kustannusten korvauksia.

– Maksettujen korvauksien kasvu selittyy ainakin osin sillä, että korvauspäätöksiä tehtiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Potilasvakuutuskeskuksen prosessien kehittämisen myötä asiakkaat saavat päätöksen ja ensimmäiset korvaukset aiempaa nopeammin, Plit-Turunen kertoo.

Suurin osa korvauksista koskee jo aiemmin sattuneita ja ennen vuotta 2025 ratkaistuja vahinkoja. Korvauksia maksetaan vahinkoa kärsineelle niin pitkään kuin niitä potilasvahingosta aiheutuu - jopa vuosikymmenten ajan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)