Åbo Akademin professori ja InFLAMES-ryhmänjohtaja Cecilia Sahlgrenin tutkimusryhmä on löytänyt uuden mekanismin, joka ohjaa rintasyöpäkudoksen rakenteen haitallista, syöpää edistävää muokkautumista. Tämä löydös voi tulevaisuudessa mahdollistaa uusien hoitokeinojen kehittämisen aggressiivisille rintasyöpämuodoille, joita vastaan ei tällä hetkellä ole olemassa täsmähoitokeinoja.

Rintasyöpä on maailmanlaajuisesti naisten yleisin syöpämuoto. Varhaisessa vaiheessa löydetyllä paikallisella rintasyövällä on tyypillisesti hyvä ennuste, kun taas muihin kudoksiin levinneen, etäpesäkkeitä muodostaneen syövän ennuste on merkittävästi huonompi. Rintasyövän alatyyppi ja se, onko syöpäsolujen kasvu hormoneista riippuvaista vaikuttavat oleellisesti potilaiden selviytymisennusteeseen. Näiden ohella yhä tärkeämpänä tekijänä pidetään syöpäsolujen kykyä vuorovaikuttaa kasvaimen muiden solujen kanssa ja muokata ympäröivää kudosta edukseen, siten edistäen sekä etäpesäkkeiden muodostumista että kasvaimen lääkeresistenssiä.

Solujen viestintää välittävän Jagged1-nimisen proteiinin on aiemmissa tutkimuksissa havaittu ilmentyvän erityisesti pahanlaatuisissa, hormoneista riippumattomasti kasvavissa rintasyöpämuodoissa, joita vastaan perinteiset hormonaaliset syöpähoidot eivät tehoa. Jagged1:n toimintamekanismeja tai mahdollista osuutta rintasyövän etenemisen säätelyssä ei ole kuitenkaan aiemmin tarkkaan tiedetty.

– Uudessa tutkimuksessamme havaitsimme, että Jagged1 lisää rintasyövän kasvua ja leviämistä sekä heikentää erityisesti aggressiivista rintasyöpää sairastavien potilaiden selviytymisennustetta, kertoo väitöskirjatutkija Marjaana Parikainen Åbo Akademin biotieteiden ja lääketutkimuksen tutkimusohjelmasta tiedotteessa.

Tutkijat onnistuivat erilaisten syöpämallien sekä rintasyöpäpotilaista peräisin olevan datan avulla löytämään entuudestaan tuntemattoman solujen välisen viestintämekanismin, jota Jagged1-proteiini välittää rintasyöpäsolujen ja fibroblastien välillä. Fibroblastit ovat solutyyppi, joka on pääasiallisesti vastuussa soluväliaineen tuottamisesta ja muokkaamisesta. Soluväliaine on soluja ympäröivä molekyylien verkosto, joka liittää solut toisiinsa, tukee kudosten rakennetta ja välittää solujen välistä kommunikointia.

– Syöpäsolujen pinnallaan ilmentämä Jagged1 aktivoi lähistöllä olevat fibroblastit tuottamaan enemmän soluväliainetta, kuten kollageenia. Lisäksi nämä Jagged1:n aktivoimat fibroblastit kykenevät muokkaamaan soluväliaineen rakennetta siten, että soluväliainesäikeet muodostavat kulkureittejä, joita syöpäsolut voivat hyödyntää levitessään, kuvailee Parikainen.

Tutkimus syventyy yksityiskohtaisesti siihen, miten Jagged1 säätelee kasvainkudoksen rakennetta. Tutkijat havaitsivat korkean Jagged1:n ilmentymisen johtavan transformoiva kasvutekijä beeta (TGFβ)-nimisen soluviestintäketjun aktivoitumiseen. TGFβ:n on jo aiemmin osoitettu edistävän myöhäisen vaiheen syöpäkasvaimien kehitystä sekä välittävän soluväliaineen rakenteen muutosta ja jäykistymistä, edistäen siten myös etäpesäkkeiden muodostumista.

– Jagged1 tehosti TGFβ:n aktiivisuutta, mikä puolestaan lisäsi kollageenin tuotantoa ja soluväliaineen rakenteen lineaarisuutta. Lisäksi osoitimme, että kudoksen jäykkyyden kasvaessa myös Jagged1-proteiinin määrä syöpäsoluissa kasvaa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että myös TGFβ-kasvutekijä lisää Jagged1:n määrää. Kudoksen jäykkyys, TGFβ ja Jagged1 tehostavat siis kaikki toisiaan ja sitä kautta myös syövän etenemistä, Parikainen kertoo.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Turun yliopiston professori ja InFLAMES-ryhmänjohtaja Jyrki Heinon tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Syöpäsäätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden, Sigrid Juséliuksen säätiö, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Ida Montinin säätiö sekä K. Albin Johanssonin säätiö.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä 18. maaliskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)