Erityisesti nuoret yritykset ovat hakeneet aktiivisesti mikroyritysten kasvuun kohdennettua Finnveran lainaa. Haku käynnistyi 1. helmikuuta ja hakemuksia on saapunut tähän mennessä noin 270.

Hakijoista noin kolmannes oli alle vuoden ikäisiä yrityksiä ja noin puolet alle kolme vuotta toimineita yrityksiä, mikä kertoo rahoituksen merkityksestä erityisesti yritystoiminnan alku- ja kasvuvaiheessa. Nuorten yritysten takaushakemukset ovat lisääntyneet alkuvuonna, mikä kertoo, että pankit ja muut rahoittajat ovat aktivoituneet nuorten yritysten rahoituksessa.

Alkuvuosi viittaa siihen, että mikroyritykset hakevat uusia avauksia ja kehittävät liiketoimintaansa, ja myös uusia yrityksiä perustetaan rohkeasti. Rahoitus synnyttää nopeasti uusia työpaikkoja.

Finnvera käynnisti helmikuussa uuden puoli vuotta kestävän lainajakson mikroyritysten ja nyt myös aloittavien yritysten kasvuhankkeisiin. Hakemuksia saapui jo ensimmäisen kuukauden aikana laajasti eri toimialoilta ja lähes kaikista maakunnista. Eniten hakemuksia tuli ravitsemustoiminnan, vähittäiskaupan ja tukkukaupan aloilta.

Rahoitetuissa hankkeissa korostuu liiketoiminnan käynnistämisen ja kasvun vaatimat investoinnit sekä käyttöpääoma. Mikroyritykset myös kehittävät paljon uutta ja mukana on myös aineettomia investointeja.

– Lainahakemuksia on tullut odotetun vilkkaasti ja hakumahdollisuus on selvästi tavoittanut myös aivan alkuvaiheessa olevat yritykset. Hakemuksia on saapunut enemmän kuin viime vuonna päättyneen pilottimme alkuvaiheessa. Käyttötarkoitukset vaihtelevat yrityksen käynnistysvaiheen, kasvun ja kehittämisen kulujen kattamisesta aina koneisiin, kalustoon, toimitiloihin sekä myynnin ja kasvun mahdollistamiseen. Digitalisaatio on noussut yhdeksi keskeiseksi teemaksi, ja jopa neljännes hankkeista liittyy siihen, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Elisa Sipponen tiedotteessa.

Ennen lainahakemuksen jättämistä lainan hakijalta edellytetään, että hän on selvittänyt rahoitusmahdollisuudet kaupallisen rahoittajan kautta, mutta ei ole saanut rahoitusta. Näyttää siltä, että rahoitusta on saatu mahdollistettua myös yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa takauksin.

– Finnveraan saapuneet alkavien yritysten takaushakemukset ovat olleet alkuvuoden kasvussa. Tämä kertoo siitä, että yritykset ovat rohkeasti tiedustelleet rahoitusta hankkeilleen ja rahoitus on järjestynyt yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Vaikuttaa kuitenkin myös siltä, että kaupallisen rahoituksen ulkopuolelle jää rahoituskelpoisia mikroyrityksiä, eritoten nuorimpia ja pienimpiä yrityksiä, Sipponen kertoo.

Noin puolet hakijoista on täyttänyt lainan ehdot. Yleisimpiä syitä kielteiselle päätökselle ovat maksuhäiriömerkinnät, toimivan yrityksen negatiivinen oma pääoma ja yrityksen Rating Alfa -luokitus, joka ei ole ollut riittävällä tasolla.

Viime vuonna mikroyrityksille myönnettiin takauksia ja lainoja yhteensä 375 miljoonaa euroa, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (383). Rahoitusta saaneiden mikroyritysten määrä kuitenkin kasvoi hieman, ja rahoitusta myönnettiin 3 580 mikroyritykselle (+1 %).

Samalla rahoituksen työllisyysvaikutus vahvistui selvästi: rahoituksella myötävaikutetut uudet työpaikat kasvoivat noin 11 prosenttia, yhteensä 3 687 uutta työpaikkaa (3 319).

Maakuntien ja toimialojen rahoituksen kehitys vaihteli voimakkaasti. Toimialojen välillä kehitys eriytyi selvästi. Rahoituksen painopiste rahoitetuissa kokonaishankkeissa kääntyi, ja rahoitus kohdentui suhteellisesti enemmän investointeihin. Käyttöpääoman ja viennin rahoitus laskivat.

Matkailun rahoitus kasvoi 31 prosenttia nousten 43 miljoonasta eurosta 56 miljoonaan euroon.

Liike-elämän palvelut kasvoivat maltillisesti (+4 %) 118 miljoonaan euroon.

Teollisuuden rahoitus laski 17 prosenttia jääden 107 miljoonaan euroon.

Kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus supistui edellisvuodesta noin kuusi prosenttia 90 miljoonaan euroon.

– Vuonna 2025 mikroyrityksille myönnetty rahoitus kohdentui aiempaa vahvemmin palvelu- ja matkailualoille sekä investointeihin, joilla oli suora ja nopea työllisyysvaikutus eri puolilla Suomea. Erityisesti matkailualan investoinnit ovat olleet kasvussa viimeisen kahden vuoden ajan heijastellen toimialan vahvistunutta kysyntää ja yritysten kasvuhalukkuutta, sanoo Sipponen.

Teollisuustoimialalle myönnetyn rahoituksen kokonaismäärä jäi edellisvuotta pienemmäksi, ja liike-elämän palveluille myönnettiin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen enemmän rahoitusta kuin teollisuuden toimialoille. Teollisuuden mikroyrityksissä investointipäätöksiä ovat viime vuosina lykänneet poikkeuksellisen epävarma toimintaympäristö, suhdanneherkkyys sekä varovaisuus pitkän takaisinmaksuajan hankkeissa.

Vaikka mikroyrityksille myönnetyn rahoituksen euromäärä kokonaisuutena hieman laski, rahoituksen vaikuttavuus kansantaloudelle vahvistui.

– Pieniin yrityksiin suunnattu rahoitus kääntyi selvästi kasvaneeksi työllisyydeksi, mikä korostaa mikroyritysten merkitystä alueellisen elinvoiman ja työllisyyden tukijana, Sipponen sanoo.

Mikroyritysten tulevaisuuden näkymät kuluvalle vuodelle ovat varovaisen myönteiset. Investointien määrä on pysynyt tasaisena, mikä antaa hyvän perustan kasvulle ja kehitykselle tulevina vuosina. Vaikka teollisuuden rahoitus on laskenut, matkailun ja liike-elämän palveluiden sektorit ovat osoittaneet kasvua, mikä luo uusia mahdollisuuksia myös mikroyrityksille. Myös suuryritysten viennin kääntyminen kasvuun toimii positiivisena veturina myös mikroyrityksille.

– Laina- ja takaushakemuksissa näkyy jo vuoden 2026 alussa piristymisen merkkejä, mikä viittaa siihen, että mikroyritykset hakevat aktiivisesti uusia avauksia ja kehittävät liiketoimintaansa. On myös positiivista, että epävarmoista ajoista huolimatta uusia yrityksiä perustetaan rohkeasti. Finnvera rahoitti vuonna 2025 yhteensä noin 1 600 aloittavaa yritystä, mikä on samalla tasolla kuin edellisvuonna, kertoo Sipponen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)