Mitä enemmän on tilaa, sen enemmän on tavaraa, taitaa valitettavasti olla sääntö lähes kokonaan ilman poikkeuksia. Niin omakotitaloasuja kuin kerrostalon häkkivaraston haltia saattaa jossain elämänsä vaiheessa todeta, että ylimääräistä tavaraa on kertynyt liikaa täysin huomaamatta. Olisiko tehoiskun paikka?

Parkinsonin lain mukaan käytettävissä oleva tila täyttyy aina, joten ei kannata hankkia tavaroille uusia hyllyjä, vaan alkaa poistaa niitä. Lähtökohtana voi pitää arviota, että meillä on käytössä 20 prosenttia omistamistamme tavaroista, 80 prosenttia on varastossa. Osa varastoiduista tavaroista on oikeasti tarpeellisia ja osalla on tunnearvoa.

Jos ajatuksena on se, että tila kuin tila palvelisi käyttötarkoitustaan, niin mikä käyttötarkoitus on täyteen tupatulla autotallilla tai varastolla, jos sieltä ei löydä mitään? Tuntuisi järkevältä tietää mitä varastossa on ja missä kohtaa on minkäkin tavaran paikka.

Tilan tyhjentäminen, poistojen tekeminen ja uudelleenjärjestäminen, kun siihen päättää ryhtyä, on palkitsevaa. Löytyy varmaan lahjoitettavia tavaroita, jotka eivät enää hyödytä itseä, mutta joku muu saattaisi tarvita niitä. On kierrätykseen tai kirpputorille toimitettavia ja varmasti on myös roskistavaraa.

Jos siivous- ja järjestysisku on lajissaan ensimmäinen, uupumus voi vallata ja työn punainen lankakin katoaa. Mitä tässä nyt oikeastaan ollaan tekemässä? Ei kannata yrittää tehdä kaikkea kerralla, vaan kohtuullisissa erissä oman jaksamisensa mukaan ja ehkä samanhenkisen kaverin kanssa. Samalla voi tarkkailla kokonaisuuden hahmottumista ja saada ehkä uusia ideoita miten tila kannattaisi järjestää järkevämmin.

Merja Marjamäki