Vilkuilen uteliaana sisään Martissa sijaitsevan puutalon ikkunasta. En kurkistele kenenkään kotiin, vaan Ekokauneushoitola Karoliina K:n liiketilaan. Olen menossa kokeilemaan reikihoitoa, enkä tiedä laisinkaan, mitä seuraavan tunnin aikana tapahtuu. Olen päättänyt mennä tapaamiseen avoimin mielin.

Reikihoidon historia alkoi Japanista, kun liikemies Mikao Usui vetäytyi vuonna 1922 Kuraman vuorelle lähelle Kiotoa. Siellä hän paastosi, meditoi ja puhdisti mieltään sekä kehoaan. Kokemus sai hänet löytämään reikimenetelmän.

Valaistumisensa jälkeen Usui perusti hoitoklinikan Tokioon vuonna 1922. Suomeen reiki rantautui juppien kultakaudella eli 1980-luvulla.

Mutta mitä reiki oikein on?

– Tämä on yhdenlainen energiahoito, jossa energiaa muokataan ja siirretään, kertoo Anna Karoliina Käyhkö Ekokauneushoitola Karoliina K:sta samalla, kun huitoo savuavaa salviatuppoa ympärilläni. Aurani on näet puhdistettava.

Astuin juuri Kupittaankadun loskasta hoitolaan, mutta tuntuu, kuin olisin siirtynyt toiseen maailmaan ja aikaan.

Asetun makoilemaan viltin alle ja reiki saa alkaa. Käyhkö asettaa kätensä ylleni ja liikuttaa niitä pitkin kehoani. Välillä ihoa koskien ja ajoittain kehon yläpuolella liukuen. Kun kädet ovat kaulan kohdalla, hän kysyy, onko minulla ollut viime aikoina kurkku kipeä, sillä hän aistii kipua.

Kyllä, kurkku on itse asiassa vihlonut useampana päivänä.

Reikihoidon tarkoitus on rentouttaa ja rauhoittaa ylikuormittunutta hermostoa. Käyhkö kertoo toimivansa energiakanavana niin, ettei hän luovuta omaa energiaansa, vaan välittää sitä itsensä ulkopuolelta hoidettavalleen.

Mikä saa ihmiset hakeutumaan reikihoitoon?

– Yksi iso syy on stressi. Ihmiset suorittavat elämää, ja jossain kohtaa akku on tyhjä. Reiki on tavallaan akkujen latausta. Se purkaa meidän ylikuormitustamme kehollisesti ja somaattisesti, ja auttaa ylläpitämään balanssia ja suojakuplaa maailmassa, jossa on hyvin paljon kehollisia ja emotionaalisia ärsykkeitä, Käyhkö selittää.

Reikihoitoa googlaamalla törmää nopeasti termeihin ”näennäistiede” ja ”uskomushoito”. Länsimaalaisen lääketieteen repertuaariin reiki ei siis kuulu.

– Välillä kuulee mutinaa, että tämä on jokin saatanallinen hoitomuoto tai jokin itämainen outo juttu, Käyhkö nauraa.

– Se on yleensä vain pelkoa tuntematonta asiaa kohtaan. Ihmiset ovat nykyään selvästi avoimempia uusille hoitomuodoille.

Eivätkö länsimainen lääketiede ja uskomushoidot voisi elää rinta rinnan ja jopa tukea toisiaan?

Käyhkö antaa esimerkin.

– Rintasyöpähoitoja varten pitää hakea apua lääketieteestä, se on selvä. Samalla monella potilaalla voi olla voimakkaita pelkotiloja leikkauksesta ja toipumisesta, ja siinä kohdassa reikihoito voi olla juuri oikea tapa oman hermoston rauhoittamiseen.

Vatsalleni lasketaan painotyyny, kaulalleni vuorikristalleja, käsiini suolakuulat ja jalkojeni päälle lämpötyynyt. Kaulalleni sivellään eteeristä öljyä ja silmieni päälle asetellaan yrteiltä tuoksuva naamio.

Reikihoidossa tuntuu lopulta olevan kyse perusasioista: kosketuksesta, lämmöstä ja aidosta läsnäolosta. Olisi ihme, jos tämä ei tekisi hyvää, uskoipa energioiden siirtymiseen ja värähtelyihin tai ei. Ehkä sillä ei oikeastaan ole edes niin väliä.

Vietin nimittäin tunnin ilman, että olisin miettinyt lähestyviä deadlineja, somesisältöjä tai työkalenterin merkintöjä. Ja sitä ei tapahdu kovin usein.

Juulia Bernhardt