Diabeteksen ja ylipainon hoitoon käytetyillä GLP-1-lääkkeillä havaittiin tuoreessa tutkimuksessa yhteys psyykkisistä syistä johtuvan sairaalahoidon ja sairauslomien tarpeen vähenemiseen. Laajaan rekisteriaineistoon perustuva tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston, Tukholman Karoliinisen instituutin ja australialaisen Griffith-yliopiston yhteistyönä.

Diabetekseen ja ylipainoon liittyy lisääntynyt mielenterveysoireilun riski, samoin mielenterveyden häiriöistä kärsivillä on lisääntynyt riski metabolisiin sairauksiin, kuten ylipainoon ja diabetekseen. Tutkijat ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita häiriöiden välisestä yhteydestä ja siitä, miten lääkehoidot vaikuttavat metabolisten ja mielenterveyshäiriöiden välillä.

Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui lähes 100 000 henkilöä, joista yli 20 000 oli käyttänyt GLP-1-lääkkeitä. Osallistujia seurattiin Ruotsin kansallisista rekistereistä vuosien 2009–22 välillä.

Myös päihdeongelman riski pieneni

Tulosten mukaan GLP-1-lääkkeistä erityisesti semaglutidin käyttö oli yhteydessä vähentyneeseen sairauslomien ja sairaalahoidon tarpeeseen psyykkisistä syistä. Niitä oli semaglutidia käytettäessä 42 prosenttia vähemmän verrattuna jaksoihin, jolloin GLP-1-lääkkeitä ei ollut käytössä. Masennuksen osalta riski oli 44 prosenttia matalampi ja ahdistuksen osalta 38 prosenttia matalampi.

Lisäksi semaglutidin käyttö oli yhteydessä matalampaan päihdeongelman riskiin, sillä riski joutua sairaalahoitoon tai sairauslomalle päihteiden vuoksi oli semaglutidin käytön aikana 47 prosenttia pienempi kuin jaksoina, jolloin GLP-1-lääkkeitä ei ollut käytössä. GLP-1-lääkkeiden käytöllä todettiin yhteys myös vähäisempään itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Tutkimusyhteistyöhön osallistunut Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja, dosentti Markku Lähteenvuo kertoo, että tulokset olivat odotetut suuntaiset. Tutkijatiimi on osoittanut jo aiemmassa tutkimuksessa GLP-1-lääkkeiden käytön yhteyden pienempään alkoholiongelman riskiin.

– Alkoholiongelmalla on usein heijastevaikutuksia mielialaan ja ahdistuneisuuteen, joten osasimme odottaa, että näillä lääkkeillä voi olla positiivinen vaikutus myös niihin.

Vaikutuksen suuruus tuli kuitenkin myös tutkijoille yllätyksenä.

– Rekisteritutkimus ei kerro miksi tai miten lääkkeet vaikuttavat mielialaoireiluun, mutta yhteys oli varsin vahva. Voi olla, että havaitun yhteyden taustalla on myös esimerkiksi vähentyneen alkoholinkäytön, alentuneen painon myötä parantuneen kehonkuvan tai diabeteksen parantuneen hoitotasapainon tuoman helpotuksen lisäksi myös suoria neurobiologisia mekanismeja, esimerkiksi mielihyväjärjestelmän toiminnan muutoksia.

Tulokset julkaistiin Lancet Psychiatryssä.

Muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa GLP-1-lääkkeiden vaikutuksista ahdistus- ja masennushäiriöihin on saatu hieman ristiriitaista näyttöä, mutta tutkimusaineistot ovat olleet pieniä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)