Millaiset ovat legendaarisimmat pikkujoulut, joihin olet osallistunut?

Vastaajan ikä vaikuttaa hyvin suurella todennäköisyydellä vastaukseen. Keski-ikäisten ja vanhempien mieleen nousevat todennäköisemmin pikkujoulusketseistäkin tutut firman bileet. Sellaiset, joissa ilmainen viina virtasi, tanssittiin pöydillä, salarakkaat suhmuroivat, työpaikan dynamiikkaa ratkottiin aamuyöstä nyrkein, poliisi ja ambulanssikin piipahtivat ehkä paikalla. Maanantaina kaikkia hävetti mennä töihin.

Pari–kolmekymppisille tällaiset pikkujoulujen kauhutarinat ovat suorastaan irvokkaita ja nolo osoitus vanhempien sukupolvien örväyskulttuurista. Alkoholikeskeinen pikkujoulukulttuuri on suomalainen erikoisuus, jonka kaltaista ei muualta löydy. Koronavuosien jälkimainingeissa tämän on uutisoitu olevan jo pikkuhiljaa kuolevaa kansanperinnettä. Nuoremmat kaipaavat pikkujouluilta työyhteisön yhteishenkeä tiivistäviä elämyksiä, ei viikon kestävää kohmeloa.

Tiukentunut taloustilanne on myös saanut monet yritykset luopumaan drinkkilippujen jaosta. Perinteiset bilepikkujoulut ovat voineet vaihtua joululounaaseen tai kahveihin, ehkä jopa tervehenkiseen urheilupäivään. Mutta kyllä vieläkin on juhlia, joissa discopallon alla tanssitaan parhaat paljetit yllä.

Pikkujoulujen rauhoittumisen häviäjät ovat ravintolat, joille juhlakausi on ollut tuottoisa sesonkiaika ja taannut sarjatulena piippaavat maksupäätteet. Muutos oli tänä vuonna aistittavissa Turun yössä perinteisesti suosituimpana pikkujouluviikonloppuna. Onnekkaimmissa ravintoloissa väkeä riitti, mutta kaikkialle ei juhlakansa eksynyt. Eräänkin yökerhon tanssilattialla saimme ihan rauhassa pistää jalalla koreasti kahdestaan kollegan kanssa. Tyhjä disco pikkujouluaikaan olisi joskus ollut ennenkuulumaton ilmiö. Taksitolpallakaan ei näkynyt kiemurtelevia jonoja ja viimeisessä yöbussissa meitä väsyneitä matkustajia oli vain muutama.

Mihin suuntaan pikkujoulureen pitäisi kulkea? Mielipiteitä lienee yhtä paljon kuin tonttuja Turun yössä. Mutta työhyvinvoinnin nimissä jonkinlainen pieni jouluttaminen ja henkilöstön kiittäminen kuluneesta vuodesta on odotettu ja tärkeä lahja.

Hannele Sivonen