Hammasperäiset äkilliset infektiot tulee hoitaa viiveettä, sillä ne voivat vaikeimmillaan edetä nopeasti henkeä uhkaaviksi. Epäiltäessä hammasperäistä infektiota potilaan tulee hakeutua tai hänet tulee ohjata hammashoitoon, mikrobilääkehoito on aina toissijaista tukihoitoa.

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ovat juuri päivittäneet Käypä hoito -suosituksen mikrobilääkkeiden käytöstä hammashoidossa.

Päivitetyn suosituksen tavoitteena on ohjeistaa, miten mikrobilääkkeitä tulisi käyttää hammashoidon yhteydessä estämään infektiokomplikaatioita ja äkillisissä hammasinfektioissa hammaslääketieteellisen hoidon tukena. Tarpeetonta mikrobilääkkeiden käyttöä tulee välttää, koska ne voivat aiheuttaa potilaalle haittavaikutuksia ja koska mikrobilääkeresistenssi on kasvava ongelma.

Hammaslääkärit voivat hoitaa suurimman osan hammasperäisistä infektioista perusterveydenhuollossa, kunhan potilas hakeutuu hoitoon ajoissa.

Vakavat hammasperäiset infektiot ovat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana. On tärkeä tunnistaa vakavaan hammasperäiseen infektioon viittaavat oireet, kuten nielemis-, puhe-, suunavaus-, päänkääntämis- ja hengitysvaikeudet, kaulan turvotus sekä kuume.

– Näissä tilanteissa potilas on ohjattava viiveettä erikoissairaanhoidon päivystykseen, eikä jäädä seuraamaan tilannetta tai pelkästään aloittaa mikrobilääkitys, painottaa Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja Hannamari Välimaa tiedotteessa.

Vakaville infektioille saattavat altistaa infektion sijainti alaleuan poskihampaassa, hoitamaton hampaisto ja hampaiston huono kunto, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, huumeidenkäyttö, vaikeat pitkäaikaissairaudet, immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot, psykiatriset sairaudet, dementia, yli 60 vuoden ikä sekä diabetes.

Tärkeimmät tekijät hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä ovat huolellinen päivittäinen omahoito ja säännöllinen hammashoito.

– Jatkuva suunterveydestä huolehtiminen ehkäisee parhaiten infektioita. Tällöin suunterveys ei myöskään lisää komplikaatioriskiä, jos infektioriskiä nostava sairaus osuu kohdalle. Samalla vähenee myös tarve mikrobilääkkeiden käytölle, muistuttaa Välimaa.

Mikrobilääkitystä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Lääkitystä voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi kerta-annoksena ennen toimenpidettä estämään infektion leviäminen ja tarvittaessa lääkekuurina hammasinfektion hoidon yhteydessä.

Pääsääntöisesti potilaat eivät tarvitse mikrobilääkeprofylaksia eli ennaltaehkäisevää lääkitystä hammashoidon yhteydessä. Jos potilaalla on infektioriskiä suurentavia sairauksia tai lääkityksiä, tai toimenpide on vaikea ja alue infektoitunut, ennaltaehkäisevää lääkitystä voidaan käyttää tukihoitona ennen toimenpidettä, esimerkiksi ennen hampaan leikkauksellista poistoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)