Konkurssien määrä on kasvanut selvästi, ja samalla lisääntyvät harmaan talouden riskit. Joka toisessa konkurssiyhtiössä harmaan talouden riski on kohonnut, ja ainakin 8 prosentilla konkurssiyhtiöistä on viitteitä yrityksen saattohoidosta juuri ennen konkurssia.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että noin puolella konkurssiin menneistä yhtiöistä on korkea riski harmaan talouden toimintaan.

– Meillä on vuosittain reilut 3 000 konkurssiin menevää tai mennyttä yhtiötä, ja näistä yli puolella on paljon samoja piirteitä kuin harmaasta taloudesta kiinni jääneissä yhtiöissä. Erityisesti veroilmoitusten laiminlyönti toiminnan loppuvaiheessa on vahva merkki väärinkäytöksistä. On tärkeää, että viranomaiset valvovat yrityksiä, joiden taloudellinen raportointi on puutteellista tai jotka toimivat erityisen riskialttiilla toimialoilla, sanoo johtaja Janne Marttinen HTSY:stä tiedotteessa.

HTSY:n selvityksessä analysoitiin vuosina 2022–23 konkurssiin menneitä osakeyhtiöitä Verohallinnon tietojen perusteella.

Konkurssien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeiset kolme vuotta. Pelkästään Verohallinto teki tammi–syyskuussa peräti 35 prosenttia enemmän konkurssihakemuksia kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Selvityksen mukaan pienikin verovelka nosti selvästi konkurssin riskiä. Monilla konkurssiyhtiöillä oli verovelkaa jo kolme vuotta ennen konkurssia, ja verovelan määrä kasvoi merkittävästi konkurssin lähestyessä. Toimintaansa jatkaneilla vastaavaa kehitystä ei havaittu.

– Konkurssivuonna verovelan määrä oli jo lähes kaikilla yrityksillä yli viisi prosenttia liikevaihdosta. Kun verovelkaa on näin paljon, yhtiön selviäminen on hyvin epätodennäköistä, Marttinen sanoo.

Tyypillinen konkurssiin mennyt yhtiö oli omistajavetoinen mikro- tai pienyritys, joka oli toiminut keskimäärin yli kolme vuotta. Moni näistä yhtiöistä oli rakennusalalla, kaupassa tai majoitus- ja ravitsemustoimialalla, eli aloilla, joihin viime vuosien vaikea taloustilanne on erityisesti vaikuttanut.

Selvityksessä tarkasteltiin erikseen niitä konkurssiin menneitä yhtiöitä, joihin oli tehty verotarkastus. Verotarkastetuista konkurssiyhtiöistä arviolta 75 prosenttia oli harmaan talouden toimijoita. Liki yhtä suuri osuus verotarkastetuista konkurssiyhtiöistä eteni rikostapausharkintaan.

Rikosilmoitusharkinnassa Verohallinto selvittää, onko tapauksessa perusteita rikosilmoituksen tekemiselle.

Verohallinto kohdentaa verotarkastukset pääsääntöisesti yrityksiin, joissa väärinkäytösten riski on kaikkein suurin. Selvityksen tulos ei siis kuvaa harmaan talouden toimijoiden osuutta kaikissa konkurssiin menneissä yhtiöissä.

– Konkurssi voi olla myös verotarkastuksen seurausta, jos tarkastuksessa esimerkiksi paljastuu suuria summia maksamatta jääneitä veroja, Marttinen sanoo.

HTSY arvioi selvityksessä, että vähintään kahdeksassa prosentissa konkurssiin menneistä yrityksistä on käytetty niin sanottua saattohoitoa.

Yrityksen saattohoito tarkoittaa konkurssiin menevän yrityksen siirtämistä uusille vastuuhenkilöille, jotka joko ajavat yritystoiminnan alas laillisesti tai tekevät konkurssiyhtiön nimissä rikoksia.

– Suomessa saattohoidetaan vuosittain vähintään satoja yrityksiä. Yritysten saattohoidossa on aina korkea harmaan talouden riski, Marttinen sanoo.

Saattohoidettujen konkurssiyhtiöiden määrää arvioitiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Todellisuudessa yritysten saattohoitoon päätyvien yritysten määrä voi olla selvästi suurempikin, sillä osa saattohoidoista on anonyymejä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)