19. marraskuuta vietetään kansainvälistä täysjyväpäivää. Mutta mitä täysjyvä on, mihin sitä tarvitaan ja mistä sitä saa? Uusimpien ravitsemussuositusten mukaan suomalaisten ruokavalioon suositellaan monenlaisia muutoksia. Yksi niistä on täysjyvän määrän lisääminen. Ensimmäistä kertaa suosituksissa on annettu grammamääräinen suositus täysjyvän saannista: vähintään 90 grammaa päivässä.

– Suosituksia ei tehdä trendien perässä, vaan niiden tavoite on parantaa väestön terveyttä ravitsemuksen avulla. 90 grammaa päivässä voi kuulostaa yllättävän suurelta, mutta se on helppo saavuttaa, kun täysjyvätuotteita lisätään ruokavalioon järkevästi ja monipuolisesti, sanoo ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen Fazerilta tiedotteessa.

Täysjyvästä puhuttaessa monelle tulee ensimmäisenä mieleen tuttu ruisleipä. Suomalaiset saavatkin kaikkein eniten täysjyvää nimenomaan ruisleivästä, mutta se ei ole suinkaan ainoa täysjyvän lähde.

– Täysjyvässä viljalajilla ei ole merkitystä – yhtä lailla esimerkiksi kauraleipäkin tai vehnäpaahtoleipä voi olla täysjyväistä. Fazer Leipomoiden ruokaleivistä 57 prosenttia on täysjyvätuotteita, kertoo Fazer Leipomoiden tuotekehitysjohtaja Juhani Sibakov.

– Tavoitteemme on, että vuonna 2030 myyntivolyymistamme 65 prosenttia on täysjyväleipiä, sanoo Sibakov.

Päiväsuosituksen saa helposti täyteen, kun täysjyvätuotteita käytetään monipuolisesti ja vaihdellen.

– Esimerkiksi nauttimalla aamulla viipaleen ruisleipää ja annoksen täysjyväpuuroa, välipalalla täysjyväpaahtoleivän tai täysjyväkauraleivän ja iltapalalla pari viipaletta täysjyvärukiista jälkiuunileipää on päivän suositus saavutettu, Laaksonen tiivistää.

THL:n tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät saa ravinnostaan täysjyvää tarpeeksi. Suurin este täysjyvätuotteiden lisäämiseksi ruokavalioon on tiedon puute.

– Leipätiedotus ry:n kuluttajatutkimuksessa vain 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Monet esimerkiksi luulevat, että täysjyvää saa hedelmistä ja vihanneksista. Tietoa siis pitää olla helposti saatavilla. Siksi kerromme Fazer Leipomoiden tuotteiden täysjyvämääristä nettisivuillamme, Sibakov sanoo.

Toisin kuin jalostetussa viljassa, täysjyvässä mukaan pääsee koko viljanjyvä, myös uloin kerros. Kuoressa ja ytimessä sijaitsevatkin enemmistö viljan terveyttä edistävistä ominaisuuksista.

– Täysjyvävilja sisältää kuitua, hiilihydraatteja, proteiinia, hyvälaatuista rasvaa, vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita. Täysjyvä on hyväksi sydämelle, aivoille ja suolistolle – se pitää meidät energisinä ja hyvinvoivina koko päivän, Laaksonen selventää.

Monelle kuidun saaminen täysjyvästä on tuttu juttu. Harvempi kuitenkin tietää, että täysjyvävilja on myös erittäin hyvä proteiinin lähde.

– Erityisesti nykyään, kun ravitsemussuosituksissa painotetaan punaisen lihan kulutuksen vähentämistä, täysjyvävilja on erinomainen valinta proteiinin lähteeksi. Viljavalmisteet ovat ruokavaliossamme tärkein kasviproteiinin lähde. Täysjyväviljatuotteet yhdistettynä palkokasveihin tarjoavat täysipainoisen kasviproteiinikoostumuksen, Laaksonen sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)