Kari Aro (1935–2003) oli luova ja värikäs persoona, joka tunnetaan ehkä parhaiten Koho-mailatehtaan perustajana. Tämä energinen idealisti ehti elämänsä aikana monenlaista muutakin. Hän nousi nuorena huipulle pelaajana niin jääkiekossa kuin jalkapallossakin.

Aro oli myöhemmin myös muusikko, kirjailija ja keksijä – sekä elämänsä viimeisinä vuosina myös ufotutkija. Vanhemman polven turkulaiset muistavat Aron ehkä kiekkokaukaloista, sillä hän viiletti Tepsin paidassa peräti kuusi kautta.

Aro muutti kotikaupungistaan Forssasta Helsinkiin, jossa hän kävi kauppakorkeakoulun sekä pelasi kiekkoa ja futista HJK:ssa. Turkuun Aro siirtyi vuonna 1962 jatkaen edelleen molempien palloilulajien pelaamista. Hän ei ollut mikä tahansa peluri, vaan takoi jääkiekon SM-sarjassa yli pisteen tehot peliä kohden. Aron juonikkuus havaittiin myös liiton puolella ja niinpä hän kurvaili maajoukkueen riveissä kaksissa MM-kisoissa.

Aro teki kuitenkin merkittävän havainnon kaukaloissa. Mailoilla oli tapana pirstoutua liian helposti pelien tiimellyksessä. Arolla oli muistissa, että helsinkiläispuuseppä Yrjö Sartokari oli opettanut hänelle mailojen teon aakkosia jo 50-luvun puolella.

Nämä opit valjastettiin nyt käyttöön, kun Forssan kupeeseen Tammelaan perustettiin Kohon mailatehdas vuonna 1964. Aro opetti omille työntekijöilleen kädestä pitäen, kuinka mailoista hiottiin toimivia pelivälineitä. Mailojen vienti nytkähti kunnolla vetämään vuoden 1965 MM-kotikisojen ansiosta.

Koho-tehtaasta kehittyi maailman suurin mailatehdas, joka ei tuntenut kylmän sodan rajoja. Kohoa kuskattiin niin Pohjois-Amerikkaan kuin Neuvostoliittoon. Koho tunnettiin myös inhimillisestä työilmapiiristään ja tehdas työllisti parhaimmillaan parisataa ihmistä.

Aron ehtymätön ideapankki tuotti myös kokonaan uuden lajin, jääpoolon. Lisäksi hän rakennutti Forssan legendaarisen kuplahallin ja kehitti Apollo-pelihanskat. Koho ajautui kuitenkin vuonna 1974 energiakriisin vaikutuksesta konkurssin partaalle ja Aron oli myytävä yhtiön osake-enemmistö Amer-yhtymälle.

Hän jatkoi hetken edelleen Kohon toimitusjohtajana, mutta ei viihtynyt pitkään ison yhtiön renkinä.

Aro julkaisi Koho-projektin jälkeen kirjan Kansansosialismi vesimiehen aikaan, jossa hän esitti raamit kokonaan uudelle talousjärjestelmälle. Myös ufotutkimus imaisi Aron mukanaan. Hän järjesti Forssassa ufonäyttelyitä ja loihti myös musiikkia teemanaan maan ulkopuolinen elämä.

Heikki Möttönen