Koulureitti kannattaa kulkea yhdessä lapsen kanssa moneen kertaan ennen koulun alkua. Näin huomaa, millaisia liikennetilanteita lapsi ei vielä hallitse. Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva

Syksyllä koulunsa aloittavat lapset ovat monen uuden asian äärellä, ja yksi näistä on koulumatka. Liikenneturva kannustaa vanhempia harjoittelemaan koulumatkaa jo nyt yhdessä tulevan ekaluokkalaisen kanssa. Yhteisillä ulkoiluhetkillä voi ainakin osittain korvata koronaviruksen takia mahdollisesti peruuntuneen tutustumispäivän aiheuttaman harmin.

Koronaviruspandemia on muuttanut koululaisten arkea etäopetuksen myötä, mutta tilanne vaikuttaa myös syksyllä koulutaipaleensa aloittaviin uusiin ekaluokkalaisiin. Vaikka kouluissa siirrytäänkin takaisin lähiopetukseen 14. toukokuuta alkaen, ei perinteisten kouluun tutustumispäivien järjestäminen tai niihin osallistuminen välttämättä onnistu. Huoltajat voivat joka tapauksessa rakentaa lapselle omanlaisensa tutustumispäivän koulusta saatavien ohjeistusten lisäksi.

– Tulevan koulumatkan harjoittelu kannattaa aloittaa jo nyt, koko perheen yhteisestä ulkoilusta voi helposti tehdä käytännön liikennekasvatushetken. Kävely koululle ja takaisin helpottaa lapsen mahdollista jännitystä, tukee turvallista liikkumista ja luo mukavaa odotusta syksyä varten. Samalla voi jutella siitä, mitä ajatuksia kouluun meno herättää, kannustaa Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

On aina lapsen huoltajan vastuulla suunnitella turvallisin reitti kodin ja koulun välille. On hyvä huomata, että turvallisin reitti ei aina ole se lyhin mahdollinen. Reitti kannattaa suunnitella niin, että siinä on mahdollisimman vähän tienylityksiä. Usein on hyvä suosia vaikkapa alikulkuja tienylitysten sijaan, vaikka matkasta tulisikin siten hieman pidempi.

– Koulureitti kannattaa kulkea yhdessä lapsen kanssa moneen kertaan ennen koulun alkua. Näin huomaa, millaisia liikennetilanteita lapsi ei vielä hallitse. Vanhemman kanssa liikkuessa lapsi helposti luovuttaa vastuuta liikenteen tarkkailusta aikuiselle. Koulumatkaa harjoiteltaessa onkin hyvä kannustaa lasta havainnoimaan ja toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Lapselta kannattaa myös harjoittelun lomassa kysellä, miten hän toimisi erilaisissa tilanteissa tai paikoissa. Reitin lisäksi mieleen tulisi jäädä myös se, miten toimitaan turvallisesti sen varrella olevissa tilanteissa. Toimintaohjeet onkin hyvä yhdistää tiettyihin paikkoihin, Markkanen ohjeistaa.

Hyvästä ennakkoharjoittelusta huolimatta kannattaa tasaisin väliajoin varmistaa, että toimintaohjeet ovat vielä lapsen mielessä.

– Vanhempi voi vaikkapa lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Muista koulukuulumisista jutellessa voi kysäistä myös koulumatkan sujumisesta pitkin lukuvuotta. Tämä pätee myös vanhempiin koululaisiin ja on tärkeä välittämisen merkki, Markkanen painottaa.

Lapsen kyky hahmottaa liikennettä ja arvioida etäisyyksiä sekä nopeuksia on vielä kehittymässä, joten pienet koululaiset vaativat muilta tielläliikkujilta erityistä varovaisuutta. Lapsi etenee kohti itsenäistä liikkumista vähitellen seuraamalla aikuisten esimerkkiä ja harjoittelemalla itse. Auton takapenkillä istuessa taidot eivät kartu samalla tavalla.

– Kannattaa siis harkita, onko autokyyti kouluun välttämätön. Myös vireys ja keskittymiskyky ovat parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen. Vaikka koulumatka olisi pitkä ja suurin osa siitä taittuisikin autokyydillä, voisi lapsen antaa kävellä esimerkiksi viimeisen kilometrin koululle. Silloin hän pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä, Markkanen ehdottaa.

Lapsi oppii liikenteessäkin aikuisten esimerkistä, ja sen voima kannattaa muistaa arkisessakin liikkumisessa. Vanhemman onkin hyvä käyttäytyä itse mahdollisimman esimerkillisesti ja toimia kuten opettaa – eli esimerkiksi käyttää turvavarusteita, kuten pyöräillessä kypärää ja syksyn pimeiden saavuttua heijastinta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)