Minne vuokralainen muuttaa, kun hänen vuokraamansa asunto menee isompaan remonttiin? Kuka muuton maksaa? Entä jos asunnossa voi remontista huolimatta asua, mutta koko asunto ei ole käytössä tai asuminen on muuten hankalaa?

Asuntokannan vanhentuessa näiden kysymysten eteen joutuu yhä useampi vuokralainen sekä vuokranantaja. Osaan kysymyksistä löytyy vastaus suoraan laista, mutta suurimpaan osaan joudutaan etsimään vastaus yhdessä sopimalla, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo.

– Kaikesta voidaan sopia. Periaatteena näissä tilanteissa tulisi pitää, että sitä mitä ei voi käyttää, ei tarvitse myöskään maksaa, Viita sanoo.

Remontin aiheuttamat haasteet ratkeavat hyvin eri tavalla myös sen mukaan, millainen vuokranantaja on. Jos vuokranantaja on jokin suuri, ammattimainen yhtiö tai muu instituutio, vuokralaista kohdellaan todennäköisesti erittäin hyvin. Vuokranantaja voi paitsi osoittaa asukkaalle remontin ajaksi toisen asunnon, myös kustantaa muuton. Suuret vuokranantajat budjetoivat nämä kulut remontin hintaan. Tästä hyvästä kohtelusta seuraa myös väärinkäsityksiä, joihin Vuokralaiset ry:n neuvonnassa sitten törmätään.

– Kun joku tuttava on saanut tällaisen kohtelun vuokranantajalta, voi syntyä käsitys, että vuokranantajalla on velvollisuus osoittaa uusi asunto ja kustantaa muutto. Sellaista velvoitetta vuokranantajalla ei ole, Viita selventää.

Vaikka velvoitetta ei ole, on vuokralaisesta huolehtiminen myös remontin aikana kuitenkin hyvää asiakaspalvelua. Tämä vuokranantajien kannattaisi ymmärtää varsinkin ruuhka-Suomen ulkopuolelle.

– Kaikkialla ei ole kilpailua asunnosta eikä vuokralaista välttämättä saa, jos kohtelee vuokralaisiaan huonosti. Hyvä asiakaspalvelu kannattaa myös vuokramarkkinoilla.

Vaikka velvoitetta uuden asunnon osoittamiseen ei ole, lakiin on kuitenkin kirjattu vuokralaisen oikeus saada vuokranalennusta silloin, kun vuokrattu asunto on muussa kuin sovitussa kunnossa. Laki ei kuitenkaan anna mitään määräyksiä siitä, minkä suuruinen hyvityksen tulisi olla. Sekään ei laista selviä, mikä on asukkaalle aiheutuvaa haittaa. Tässä kuvaan tulee alussa mainittu sopiminen.

– Jos vaikka vaihdetaan hana, asukkaalle ei koidu haittaa. Jos keittiötä tai kylpyhuonetta ei ole, varmasti koituu. Vuokranalennuksesta voi neuvotella esimerkiksi neliövuokran pohjalta, lasketaan siis esimerkiksi pois käytöstä olevan huoneen pinta-ala ja vähennetään vuokrasta sen verran, Viita neuvoo.

– Jos pois käytöstä oleva tila on märkätila, neliövuokran voi vielä kertoa kahdella, koska kylpyhuone on vaikeasti korvattava tila.

Haittaa voi koitua asukkaalle myös silloin, kun remontti kohdistuu muualle kuin vuokralaisen asuttamiin neliöihin. Talon julkisivuremontti on hyvä esimerkki tilanteesta, jolloin vuokralaiselle koituu haittaa.

Jarno Keskinen