Suomalaisten digitaidot ovat vahvistuneet viime vuosina. Tuoreen Digitaitoraportin mukaan 87 prosentilla 16–89-vuotiaista suomalaisista on vähintään digitaaliset perustaidot. Erityisesti ikäihmisten osaaminen on kasvanut.

– Osaavia ikäihmisiä on joissain ikäryhmissä jopa tuplat parin vuoden takaiseen ja lisäksi osaaminen on aiempaa syvempää. Kyky oppia uutta on kuitenkin tärkeää kaikenikäisille, sillä digitaidot eivät ole asia, jonka voi opetella kerran valmiiksi, sanoo erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digi- ja väestötietovirastosta tiedotteessa.

Suomalaiset luottavat omaan osaamiseensa. 83 prosenttia suomalaisista arvioi pysyvänsä mukana digitaalisessa kehityksessä seuraavien viiden vuoden aikana.

Digitaitoraportti haastaa käsityksiä siitä, kuka osaa käyttää digitaalisia palveluja ja kuka tarvitsee apua.

– Ikä ei yksin määritä ihmisen digitaitoja. Nuorten oletetaan usein hallitsevan digitaaliset palvelut luontevasti, vaikka esimerkiksi viranomaisasiointi tai tietokoneen käyttö voi olla heille vierasta. Samalla monet ikäihmiset käyttävät digitaalisia palveluja aktiivisesti ja kehittävät osaamistaan jatkuvasti, kuvailee Eloluoto.

Osaamisen vahvistuminen ei myöskään tarkoita, että ihmiset pärjäisivät kaikissa tilanteissa ilman apua. Digitaitoraportin mukaan 38 prosenttia suomalaisista tarvitsee vähintään usein tukea digipalvelujen tai laitteiden käytössä. Avun tarve korostuu erityisesti uusissa, harvoin käytettävissä tai monimutkaisissa asiointitilanteissa.

32 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista kertoo keskeyttäneensä viranomaisasian hoitamisen digipalvelussa, koska on pelännyt antavansa vääriä tietoja tai käyttävänsä palvelua väärin. 24 prosenttia on keskeyttänyt asioinnin siksi, että palvelussa käytetty kieli on ollut monimutkaista.

Onnistuneeseen asiointiin ja luottamukseen yhdistyvät oman osaamisen lisäksi palvelujen helppokäyttöisyys, saavutettavuus, ymmärrettävä kieli sekä mahdollisuus saada tarvittaessa tukea.

– Hyvän digipalvelun tehtävä on auttaa käyttäjää etenemään ja ymmärtämään, mitä hänen pitää tehdä. Jos ihminen joutuu arvailemaan, etsimään oikeaa palvelua tai tulkitsemaan vaikeaa viranomaiskieltä, kaikkea ei voi selittää käyttäjän puutteellisilla digitaidoilla, sanoo johtava asiantuntija Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)