Henkilöautoja ensirekisteröitiin syyskuussa 6 984, mikä on 16,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 syyskuussa. Tammi–syyskuussa henkilöautoja on ensirekisteröity yhteensä 56 928 eli 5,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

– Vuosi 2026 jää Suomen autohistoriaan vuotena, jolloin täyssähköautojen ensirekisteröintiosuus nousi yli 50 prosentin. Täyssähköisten henkilöautojen osuus tammi–syyskuussa oli 50,4 prosenttia. Syyskuussa osuus oli 62,1 prosenttia, kun osuus vuoden 2025 syyskuussa oli 43,2 prosenttia. Täyssähköautojen suhteellinen osuus ensirekisteröinneistä on Suomessa EU-maiden toiseksi korkein. Vain Tanska on Suomea edellä 80 prosentin osuudella, kertoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio tiedotteessa.

Pakettiautoja on ensirekisteröity tammi–syyskuussa yhteensä 7 031, mikä on 11,9 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2025 vastaavana aikana. Syyskuussa ensirekisteröintimäärä oli 864 pakettiautoja eli 5,9 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden syyskuussa.

Tammi–syyskuussa ensirekisteröitiin 2 219 kuorma-autoa eli 0,4 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Linja-autoja ensirekisteröitiin tammi-syyskuussa 361 kappaletta, eli 4,9 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.

Käytettynä myytyjen henkilöautojen määrä laski tammi–syyskuussa 1,8 prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Käytettyjen henkilöautojen kauppamäärä väheni sekä autoliikkeissä että yksityisten kuluttajien välisessä kaupassa.

Autoalan Tiedotuskeskusten teettämästä kyselystä selviää, että 68 prosentille suomalaisista auto on joko välttämätön arjen sujumiselle tai auton puuttuminen vaikeuttaisi arkea. Auton välttämättömyys korostuu erityisesti lapsiperheissä ja alle 50 000 asukkaan kunnissa. Arjen kokonaisuuden pyörittämiselle auto on usein välttämätön – ilman autoa työssäkäynti vaikeutuu, harrastusmahdollisuudet kaventuvat, iäkkäät vanhemmat jäävät vähäisemmälle hoivalle ja sosiaalinen kanssakäyminen ohentuu.

Alle 10 000 asukkaan kunnissa auton koki välttämättömäksi tai sen puuttumisen arvioitiin vaikeuttavan arkea 87 prosenttia vastanneista. 10 000–50 000 asukkaan kunnissa vastaava luku oli 77 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla osuus oli 53 prosenttia ja muissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa 65 prosenttia.

– Autoilun kustannukset vaikuttavat suomalaisten arkeen, oli kyse sitten autoiluun liittyvistä veroista tai polttoaineen hinnasta. Liikenteen kustannusten nousu vähentää kotitalouksien ostovoimaa ja heikentää kaupan ja teollisuuden logistista kilpailukykyä. Autoilun tuomat taloudelliset, sosiaaliset ja ajankäytölliset hyödyt tulisi ottaa huomioon, kun tehdään ratkaisuja liikenteen verotuksesta, linjaa Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

Kyselyn toteutti Aula Research ja Value Clinic kesä–heinäkuussa Autoalan Tiedotuskeskuksen toimeksiannosta. Tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin syksyllä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)