Aurajoen rannan yrittäjillä on hätä
Yli 30 vuoden jäätelökioskiyrittäjyytensä aikana turkulainen Ursula Roslöf on työllistänyt joka kesä nuoria. Hän tiivistää, että työllistämisen ympärille hänen yritysideansa perustuu alun perinkin. Omien lasten jäädessä vaille kesätöitä hän hankki ensin Kupittaalta jäätelökioskin kesäksi, sittemmin Aurajoen rannalta.
– Olen jatkanut yrittämistä kaikki nämä vuodet, koska olen halunnut työllistää muitakin nuoria ja opettaa heille työelämäntaitoja. Esimerkiksi tänä vuonna Duunitorissa kahden viikon haussa ilmouttautui 350 hakijaa kioskimyyjiksi, kertoo Roslöf.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ajat ovat muuttuneet haastavimmiksi, ja hän kuvailee, että kioskiyrittäjyyttä voi verrata samankaltaiseksi kamppailuksi kuin Don Quijoten taistelu on tuulimyllyjä vastaan.
Työllistäminen kesäksi on entistä vaikeampaa kun myynti ja kannattavuus ovat laskeneet, samalla nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla.
– Myyntipaikkani Martin sillan puistikossa on kokenut kovia erityisesti viimeiset kymmenen vuotta. Erilaiset remontit ovat tulleet useimmiten täytenä yllätyksenä. Viikon varoitusajalla kioski on pitänyt siirtää tai kulku on tehty mahdottomaksi, Röslöf kuvailee, ja lisää, että pienten erikoisliikkeiden on nykyään vaikeampi pärjätä kilpailussa myös markettien valikoimien edessä.
Roslöf kaipaa kaupungilta parempaa koordinaatiota vastaaviin tilanteisiin.
– Monet jokirannan ja keskusta-alueen yrittäjät työllistävät ja valmentavat usein ensimmäisissä työpaikoissaan satoja nuoria, ja tätä varten tarvitaan suunnitelmallisuutta ja resursointia myös päättäjiltä, hän täsmentää.
Roslöf kertoo olleensa toiveikas, kun Itäisen Rantakadun suunnitelmissa näkyi muun muassa yleisövessa ja kunnon viemäri-, vesi- ja sähköliittymät kioskille.
– Ne kuitenkin hylättiin. Eikä uusista tänä vuonna loppuvista kioskisopimuksista ja paikoista ehtoineen ei ole vieläkään tietoa. Epävarmuus ja tilapäisyys estävät kehittämisen ja investoinnit.
Kulttuuriranta-konsepti on uusin projekti, joka tähtää koko ranta-alueen kehittämiseen.
– Ruohonjuuritason toimijana toivoisi, että hienot suunnitelmat sisältäisivät myös konkreettisia parannuksia alueella toimivien yrittäjien toiveista, kuten kunnon vesi-, viemäri- ja sähköpisteet, wc-tilat sekä palvelukartat ja infopisteet turisteille, hän listaa.
Roslöf toteaa, että yrittäjien lyhyt kesäsesonki sääriskeineen ja korkeine työllistämiskuluineen ei kestä vuosikausien siltojen sulkemisista ja liikennejärjestelyistä aiheutuvia asiakaskatoa ja lisäkustannuksia.
– Me pienyrittäjät emme pysty jakamaan ilmaisissa ämpäreissä viihtyvyyttä, elintarvikkeita, palveluita, kulttuuria, taidetta ja muita tuotteita, hän toteaa.
Marianne Rovio










